Rahoitusvoimala auttoi maailmaa parantavia yrityksiä eteenpäin – lue uudesta julkaisusta, miten!

Maailma on murroksessa. Luonnonvarojen ja ihmisten rajattomaan hyödyntämiseen perustuva kasvutalous on johtanut viheliäisiin ongelmiin. Niiden ratkaiseminen ei ole mahdollista ilman ekologisesti ja sosiaalisesti kestäviä ratkaisuja. Maailman on muututtava, ja yhä useampi meistä haluaa olla osa maailman tulevaisuuden kannalta kestävää muutosta. Yritystoimintaa, joka käyttää talouden työkaluja ratkaistaakseen jonkin kiperän ongelman, kutsutaan yhteiskunnalliseksi tai arvopohjaiseksi yrittämiseksi. Yhteiskunnallista yritystä ei ole perustettu siksi, että sen avulla tehtäisiin ensisijaisesti taloudellista voittoa. Sen sijaan yritystoiminta ja taloudellinen kestävyys ovat välineitä, joilla maailmasta tehdään parempi paikka. Taloudellinen kestävyys on nyt ja tulevaisuudessa täysin riippuvaista ekologisesta kestävyydestä. Yhteiskunnallisen yrittäjyyden rahoittamisen kehittämisessä tutkitaankin erilaisia tapoja mitata arvoa. Yhteiskunnallinen yritys tuottaa arvoa esimerkiksi sitomalla hiiltä maaperään, työllistämällä vaikeasti työllistettäviä ihmisiä tai vähentämällä mielenterveyspalveluiden tarvetta. Liiketoiminnan sosiaalista ja ekologista kestävyyttä pidetään jo nyt monilla aloilla kilpailuetuna. Tutkimusten mukaan näyttäisi siltä, että ekologisesti ja sosiaalisesti kestävä liiketoiminta menestyy myös taloudellisesti paremmin, varsinkin kun liiketoiminnan todelliset kustannukset ympäristölle ja ihmisten hyvinvoinnille aletaan ottaa huomioon. Yrityksiä, jotka oman arvionsa mukaan asettavat yhteiskunnallisen hyvän edistämisen voitontavoittelun edelle, on Suomessakin huomattava määrä, Etlan (2015) tekemän tutkimuksen mukaan jopa 19.000 kpl. Ne ovat usein syntyneet yrittäjän omasta tarpeesta tehdä merkityksellistä työtä, sekä henkilökohtaisesta palosta ratkaista jokin tulevaisuuttamme uhkaava ongelma. Näitä ongelmia ovat esimerkiksi köyhyys ja ulkopuolelle jääminen, ruoantuotannon riippuvaisuus fossiilitaloudesta tai kestämätön kulutus. Yhteiskunnallisia yrityksiä on perustettu työllistämään kaikkein syrjäytyneimpiä, tuottamaan ruokaa läpinäkyvästi tai tarjoamaan asiantuntijapalveluita toisille yrityksille, jotka haluavat oman toimintansa muuttuvan kestävämmäksi. Nämä yritykset tarvitsevat tukea. Heitä auttaa verkostoituminen ja vertaistuki, mutta he tarvitsevat myös asiantuntija-apua taloudellisessa kestävyydessä: yhteiskunnalliset yrittäjät tulevat usein järjestöjen ja vapaaehtoistyön maailmasta, jossa talouden työkalut kuten budjetointi, myynti ja markkinointi saattavat olla vieraita ja jopa vastenmielisiä. Kuten perinteisemmätkin yritykset, nämä yritykset tarvitsevat myös ulkopuolista rahoitusta toimintansa alkuvaiheessa tai laajentuessaan. Arvopohjaiset yritykset kehittyvät usein perinteisen yritystoiminnan ja hyväntekeväisyyden välimaastossa, ja niiden on löydettävä liiketoimintamalliinsa sopivat rahoitusmuodot. Kyseeseen saattaa tulla esimerkiksi paikallinen omistajuus, joukkovelkakirjalainat yhteisön määrittelemällä korolla tai vastikkeellinen joukkorahoitus. Yritystoiminnan luonteesta johtuen ne tyypillisesti tarvitsevat entistä kärsivällisempää, pitkäkestoisempaa ja vuorovaikutteisempaa rahoitusta. Suomen rahoitusala ei kokemuksemme mukaan ole vielä valmis tähän. Myös aika on arvokasta: ei-rahallinen asiantuntija-apu tai konkreettinen työvoima auttaisi monia yrityksiä kehittymään taloudellisesti kestävämmiksi tai saattamaan rahoituskierroksensa alkuun. Monet rahoittajat ja sijoittajat ovat entistä tietoisempia maailman muutoksesta ja haluavat tietää millaista maailmaa heidän rahansa rakentavat. Läpinäkyvyys toteutuu parhaiten pienissä yhteisörahoitushankkeissa, joita Osuuskunta Ehta Rahakin on ollut mukana pilotoimassa myös Rahoitusvoimalan aikana. Yrittäjien tukeminen on tärkeää paitsi heidän liiketoimintansa kehittymisen kannalta, myös siksi että kokeilemalla kehittyy uusia rahoitusinstrumentteja ja käytäntöjä erilaisiin, uusiin tarpeisiin.Voimme olla osa muutosta näiden yritysten asiakkaina, viestimällä heidän toiminnastaan sekä tulemalla mukaan rahoittamaan merkityksellistä toimintaa. Joukkorahoituksen mahdollisuudet ovat kaikkien ulottuvilla. Rahoitusvoimala – hanke tarjosi yhteisön tukea ja rahoitusta yli 50:lle maailmaa parantavalle yritykselle Helsingissä, Tampereella ja Orivedellä vuosina 2017-2018. Lataa Rahoitusvoimalan julkaisu, niin saat tietää, minkälaista apua yhteiskunnalliset yritykset kaipaavat, mikä heitä auttaa ja millaisia rahoitusmahdollisuuksia heillä on. Rahoitusvoimalaa tuki Euroopan Unionin Työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskeva EU-ohjelma (European Union Programme for Employment and Social Innovation ”EaSI” (2014-2020), ja sen rahoituskanava, joka pyrki kehittämään yhteiskunnallisten yritysten rahoituksen tarjontaa ja kysyntää. Osuuskunta Ehta Raha toteutti Rahoitusvoimalaa yhdessä Demos Helsingin Read More

Lue lisää

Emmaus Aurinkotehdas ry:lle myönnettiin Ehtan pienlaina takuupiirin avulla

Osuuskunta Ehta Raha myönsi marraskuussa 2018 2.660 euron pienlainan Emmaus Aurinkotehdas ry:lle. Lainalle koottiin takuupiiri, johon saatiin 8 yksityishenkilöä takaajaksi. Henkilökohtaiset takaukset vaihtelivat 120 – 1.250 euron välillä. Laina käytettiin Ulkoasiainministeriön rahoittaman kehitysyhteistyöhankkeen siltarahoitukseen. Emmaus Aurinkotehdas tarvitsi lainan, sillä 10% avustuksesta maksetaan sille vasta loppuraportin hyväksymisen jälkeen.  Hanketta Alkuperäiskansojen oikeudet ja kulttuuri adivasien metsäyhteisöissä toteutettiin vuoden 2018 loppuun asti Intian Chhattisgarhin ja Madhya Pradeshin osavaltioiden alueella keski-Intian itäosissa. Adivaseihin kuuluu useita heimoja, joiden kulttuuri ja elämäntapa perustuvat metsien kestävään hyödyntämiseen. Hankkeessa työskenneltiin erityisen haavoittuvien heimojen (Baiga, Pahadi Korba ja Birhor) parissa. Metsistä he saavat mm. ruoan, asunnon, lääkkeet keräilyn ja viljelyn avulla. Perimätieto siirtyy sukupolvilta toiselle ja metsien biologinen monimuotoisuus on adivasien elämäntavalle keskeistä. Metsät ovatkin säilyneet Intiassa adivasien asuttamilla ja hallitsemilla alueilla paremmin kuin muiden asuttamilla ja hallitsemilla alueilla. Metsiä kuitenkin uhkaavat hakkuut, kaivokset, plantaasit ja jopa luonnonpuistojen ja suojelualueiden perustaminen ja niiden mukana turismi. Perimätieto on vaarassa kadota, sillä sitä ei vielä opeteta tavallisissa kouluissa, joita adivasienkin lapset käyvät. Vuonna 2006 säädetyn metsälain perusteella adivasit itse määrittelevät heille perinteisesti kuuluneet oikeutensa käyttää ja hallita metsäalueita, ja hakevat sitten näille oikeuksille virallista rekisteröintiä. Rekisteröintiprosessi ja hakemuksia hyväksyvien komiteoiden toiminta ei kuitenkaan aina noudata lain henkeä ja miljoonia hakemuksia onkin vielä hyväksymättä. Jos hakemuksia ei hyväksytä, ihmisiä voi odottaa jopa häätö kodeistaan ja metsistä. Vaikuttamistyötä ja adivasien metsiensuojelun asiantuntemuksen tukemista onkin vielä paljon tekemättä, kertoo Ville-Veikko Hirvelä Emmaus Aurinkotehdas ry:stä. Emmaus Aurinkotehdas maksaa lainan takaisin 4% korolla. Pidemmän tähtäimen haaveena Osuuskunta Ehta Rahalla on perustaa pienlainarahasto, josta voitaisiin antaa samantyyppisiä pienlainoja muillekin. Lue lisää adivaseista: https://adivasi-info.net/ Lue Maan ystävien lehdistötiedote vetoomuksesta, jolla pyritään välttämään adivasien karkotukset metsistä http://maanystavat.fi/Press_release%3A_india_demanded_to_prevent_forced_evictions_of_millions_of_forest_dwellers

Lue lisää

Laajasalon paikallistaloustyöpaja kokosi yhteen asukkaita ja yrittäjiä

Laajasalon paikallistalouden työpaja toteutettiin Ylistalolla lauantaina 23.3.2019 klo 13-17. Työpajaan saapui 14 osallistujaa. Suurin osa oli Laajasalon kehittämisestä kiinnostuneita asukkaita, joista valtaosa oli myös yrittäjiä tai suunnittelivat yrityksen perustamista. Kolme yrittäjää oli ilmoittautunut mukaan, mutta eivät lopulta päässeet tulemaan.  Kaupungilta työpajassa oli mukana yritysluotsi Heidi Lihr.   Musiikkituokion virittämällä esittäytymiskierroksella aloitettiin verkostoituminen ja paikallistalouden kartoitus: Osallistujia kehotettiin etsimään pari, jota he tuntevat mahdollisimman vähän. Parilta kysyttiin, ketä he ovat, mitä tekevät, miksi he tulivat ja mitä paikallista palvelua he käyttivät viimeksi. Kumpikin pari esitteli lopuksi toisensa.  Teoriaosuudessa Kaisa Seppänen kertoi lyhyesti mitä on paikallistalous, sekä kävi läpi yrittäjille tehdyn kyselyn tulokset. Todettiin, että kyselyyn vastanneet yrittäjät haluavat verkostoitua ja tuntea aluetta ja sen mahdollisuuksia paremmin. Sen jälkeen siirryttiin karttatehtävään, eli alettiin yhdessä kirjoittaa post-it lapuille paikallisia yrityksiä ja palveluita. Ylistalon seinälle oli edellisenä iltana piirretty Laajasalon kartta. Todettiin, että vaikka palveluita (sekä kaupallisia että julkisia ja vapaaehtoisvoimin toimivia) kerättiin 98, kyseessä on varmasti vain pieni osa kaikista paikallisista palveluista. “Onpas täällä paljon yrityksiä, mutta miten tavoitan heidät? Tarvitsen usein alihankintana palveluita, ja suosisin mielelläni paikallista, tuttua yrittäjää. Nyt voin kuitenkin löytää sellaisen ainoastaan sattumalta.” (Laajasalolainen yrittäjä ja työpajan osallistuja) Alettiin miettiä, miten Laajasalon paikallistalouden karttaa voisi kehittää palveluhakemistoksi tai yrittäjien yhteiseksi verkostoitumisalustaksi. Mietittiin erilaisia vaihtoehtoja, kuten valmiita alustoja (Facebook, Google Maps), tai uuden interaktiivisen verkkosivuston perustamista. Mietittiin verkkosivuston kuluja ja kuka ylläpitäisi sitä. Ideoitiin myös “käräytä yrittäjä” – kilpailua, jossa asukas voisi ilmoittaa paikallisen yrittäjän portaaliin kehumalla tätä ja saada sitä kautta vaikka jotain alennusta yrittäjien palveluista. Tarvekartoitus –osiossa jokainen sai ensin hetken miettiä mitä asiaa Laajasalon paikallistalouteen liittyen hän haluaisi työstää juuri nyt. Sen jälkeen valittiin taas pari, jonka kanssa lähdettiin dialogikävelylle ulos. Kumpikin sai puhua omasta tarpeestaan viisi minuuttia vuorotellen, toisen tehtävä oli vain kuunnella ja korkeintaan esittää tarkentavia kysymyksiä parin tarpeesta. Kun palattiin sisälle, jokainen kirjoitti uudestaan nyt tarkentuneen tarpeensa. Tarpeet esiteltiin muulle ryhmälle ja niistä keskusteltiin innokkaasti. Tämän jälkeen jakauduttiin kolmeen työryhmään, jolla oli 15 minuuttia aikaa tehdä toimintasuunnitelma siitä, miten asiassa edetään. Ratkaisuvaiheessa keskusteltiin 15 minuuttia konkreettisista askelista eteenpäin omissa projekteissa. Muodostui kolme ryhmää: Keittiöryhmä: eräs osa-aikainen yrittäjä tarvitsi keittiötilaa käyttöönsä satunnaisesti. Toinen tiesi alikäytössä olevasta suurkeittiöstä. Ryhmä teki toimintasuunnitelman, miten asiaa edistetään käytännössä. Laajasalo-Degerö Seuran ryhmä alkoi suunnitella miten paremman viestinnän kautta voidaan alkaa parantaa laajasalolaisten (erityisesti uusien kruunuvuorenrantalaisten ja vanhojen asukkaiden) yhteishenkeä. Viljelypalstaryhmä halusi tutkia miten he voisivat saada Jollaksen kartanon alueella olevan joutilaan maa-alueen yhteisölliseen viljelypalstakäyttöön. Ryhmä ideoi eri mahdollisuuksia. Loppupiirissä osallistujat kertoivat ajatuksiaan ja tunnelmiaan työpajasta: “Jäi hyvä fiilis. Tutustuin ihmisiin ja nyt voin ottaa heihin yhteyttä tarvittaessa.” (aktiivinen asukas) “Verkostoituminen oli tärkeää, energia jonka saimme toisistamme ruokki itseään. Osallistava ote oli toimiva” (tuleva laajasalolainen yrittäjä) “Olen iloinen että Ehta Raha otti yhteyttä ja että olen juuri se yritysluotsi, jonka vastuualueeseen tämä kuuluu. Olen nähnyt monia yhteisöjä; täällä on niin hyvä henki että älkää kadottako sitä.  Usko voi loppua, epäonnistumisia tulee varmasti mutta älkää luovuttako. Kiitos hyvistä järjestelyistä.” (yritysluotsi Heidi Lihr)   Työpajan keskeisiä oivalluksia: Laajasalon yrittäjät haluavat verkostoitua ja tuntea toisensa. Laajasalon asukkaat ja yrittäjät haluavat tukea paikallistalouden kehittymistä ja Read More

Lue lisää

Pin It on Pinterest