“Talouskasvu nykyisen kaltaisena ei ole mahdollista enää pitkään, sillä maapallon kantokyvyn rajat tulevat vastaan. Sosiaalista pääomaa, henkistä kapasiteettia, kulttuurin tuomia elämyksiä ja ihmisten välisten suhteiden lämpöä ja onnellisuutta sen sijaan voimme kasvattaa rajattomasti. Ihmisten tarpeet eivät katoa mihinkään.”
– Arto O. Salonen luennollaan Talousevoluutio, tiedostavat valinnat ja onnellisuus
“Katovatko työpaikat teknologian kehityksen myötä? Eivät, sillä ihmiselle tulee uusia tehtäviä, entistä inhmillisempiä.”
– Pasi Sillanpää blogissaan Analoginen Aivokylpy
Jälkiteollisen tietoyhteiskunnan myötä on alkanut kehittyä uusia, kestävään, hitaaseen kehitykseen tähtääviä yrityksiä, jotka pyrkivät toimimaan sekä eettisesti että läpinäkyvästi. Nämä ovat arvopohjaisia, yhteiskunnallisia yrityksiä, jotka luovat yhteishyvän taloutta.
Yhteishyvän talous
Yhteishyvän talous on yksi visio inhimillisestä ja kestävästä taloudesta ja elämäntyylistä. Vision mukaan yritysten toimintatapojen tulisi kuvastaa samoja arvoja kuin ihmiselämässä yleensä. Tärkein taloudellinen tavoite ei ole voiton tai osakkeenomistajien arvon maksimointi vaan yhteiskunnallisen arvon ja ekologisen kestävyyden kasvattaminen.
Yhteishyvän talous on yksi alue kestävää yhteiskuntarakennetta edistävien liikkeiden kirjossa. Kuvassa on koottu erilaisia näkökulmia yhteen, tässä yhteishyvän talous sijoittuu oikeaan reunaan, work-economy -akseleille:
Yhteiskunnallisen yrittäjyyden määritelmä
Yrityksen yhteiskunnallisuus voi toteutua tuottamalla kestäviä palveluita, tekemällä paikallisia hankintoja, työllistämällä heikosti työllistyviä, perustamalla yhteisyrityksen, maksukykyyn perustuvalla hinnoittelulla ja/tai jakamalla voitto yhteiskunnalliseen tarkoitukseen.
Yhteiskunnallinen yritys jakaa vähintään puolet voitostaan yhteiskunnallisen hyvän edistämiseen tai oman toimintansa kehittämiseen. Sen liiketoiminta on kannattavaa, mutta voiton tavoittelu ei ole päämäärä itsessään. Se myös raportoi toimistaan ja arvopohjaisen tarkoituksensa toteutumisesta läpinäkyvästi.
Suomessa yhteiskunnalliselle yrittäjyydelle ei kuitenkaan ole kaikenkattavaa, lainsäädännöllistä määritelmää. Yhteiskunnallista yrittäjyyttä määrittelevät Suomalaisen Työn Liiton myöntämä Yhteiskunnallisen yrityksen merkki sekä alan toimijoiden edunvalvontaorganisaatio Arvoliitto. Lainsäädäntö määrittelee ainoastaan sosiaalisen yrityksen, jonka tunnusmerkkinä on vajaakuntoisten tai pitkäaikaistyöttömien vähintään 30% osuus yrityksen työntekijöistä.
Arvoliitossa on noin 40 jäsentä ja Suomalaisen työn liitto on myöntänyt yhteiskunnallisen yrityksen merkin yli 150:lle yritykselle. Etlan tutkimuksen mukaan Suomessa on jopa 19 000 yhteiskunnallista yritystä ja ne työllistävät yhteensä noin 125 000 henkilöä.
Yhteiskunnallinen yritys -merkki, miksi ja miten?
Suomalaisen Työn Liitolta voi hakea Yhteiskunnallinen yritys -merkkiä. Ensisijaisina kriteereinä yhteiskunnallisen hyvän tuottamisen ja rajoitetun voitonjaon lisäksi on liiketoiminnan avoimuus ja läpinäkyvyys. Toissijaisina kriteereinä on Suomessa määritelty työntekijöiden osallistuminen ja vaikuttaminen yrityksen päätöksentekoon mukaan lukien työntekijäomisteisuus, yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja tuotettujen yhteiskunnallisten vaikutusten mittaaminen sekä heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistäminen.
Merkkiä haettaessa yrityksen tulee kertoa, miten ja miksi kyseinen yritystoiminta on yhteiskunnallista yrittäjyyttä. Tämän pohtiminen itsessään saattaa olla arvokas prosessi yrityksen tarkoituksen ja toiminnan fokuksen etsimisessä: arvot ovat kiinni meissä ihmisissä, ajatuksissa, puheissa ja ennen kaikkea toiminnassa. Konkretiaksi yhteiskunnallinen yrittäjyys tulee sen kautta, että rajoitettu voitonjako tulee olla määriteltynä yhtiöjärjestyksessä tai säännöissä.
Yhteiskunnallinen yritys -merkki lanseerattiin vuonna 2011 ja se myönnetään pääsääntöisesti kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Merkki ei ole sidottu organisaatiomuotoon vaan se on haettavissa esimerkiksi myös yhdistysten liiketoimintaan.
Eivätkö kaikki yritykset ole yhteiskunnallisia yrityksiä?
Joidenkin mielestä kaikki yritykset, jotka maksavat veronsa ilman aggressiivista verosuunnittelua ja noudattavat muutenkin lakia, ovat yhteiskunnallisia yrityksiä. Käytetäänhän Suomessa verotuotot tehokkaasti yhteisen hyvän edistämiseksi. Lisäksi yritysvastuun keinoin monet yritykset tekevät paljon yhteisen hyvän eteen.
Tavanomaisen liiketoiminnan tarkoitus on kuitenkin tuottaa mahdollisimman paljon voittoa omistajilleen. Tässä on olennaisin yhteiskunnallisen ja arvopohjaisen yrityksen tunnusmerkki: toiminnan perimmäinen arvo ja ajuri on ratkaista yhteiskunnallisia ongelmia.
LÄHTEET
Sillanpää, Pasi (2017) Tyhmien kysymysten esittäminen. Analoginen Aivokylpy -blogi. Image (27.5.2017). Luettavissa: http://blogit.image.fi/analoginenaivokylpy/ Viitattu 31.5.2017
Salonen, Arto (2017) Talousevoluutio, tiedostavat valinnat ja onnellisuus. Luento Rahoitusvoimalan Oriveden paikallistalouden kehittämispajassa Orivedellä (24.5.2017). Luennon diat katsottavissa: https://www.slideshare.net/ehtaraha/arto-o-salonen-talousevoluutio-tiedostavat-valinnat-ja-onnellisuus-76451443 Viitattu 31.5.2017
Kotiranta, Annu & Widgrén, Joona (2015) Esiselvitys yhteiskunnallisesta yrittämisestä – Katsaus yhteiskunnallisiin yrityksiin ja vaikuttavuusinvestoimiseen Suomessa. ETLA Raportit No 46. (23.10.2015) Luettavissa: http://pub.etla.fi/ETLA-Raportit-Reports-46.pdf Viitattu 31.5.2017
Arvoliitto (2017) http://www.arvoliitto.fi Viitattu 31.5.2017
Suomalaisen työn liitto (2017) Yhteiskunnallinen yritys. http://suomalainentyo.fi/yrityksille/yhteiskunnallinen-yritys/ Viitattu 31.5.2017
Muhonen, Aino Elina (2016) Malli yrityksen toiminnasta. Teoksessa Pauliina Liukkonen ja Sanna Ovaska (toim.) Meillä on Idea – Yhteiskunnallisen yrittäjyyden opas. Suomen Setlementtiliitto, 22-27 Luettavissa: https://meillaonidea.fi/sites/default/files/aineisto/moi_opas.pdf Viitattu 31.5.2017
Kuvat
@BlaqSwans (2015) http://blaqswans.org/en/2016/01/mapping-the-emerging-post-capitalist-paradigm-and-its-main-thinkers/
Yhteiskunnallisen yrityksen merkki (2017) http://suomalainentyo.fi/yrityksille/yhteiskunnallinen-yritys/
Artikkelin ovat kirjoittaneet Kaisa Seppänen, Sunna Kovanen ja Marika Lohi