Mitä ovat yhteisöbondit?

Yhteisöbondit (community bonds) ovat  pieniä lainoja (mikrolainoja), joilla yhteisöt voivat hankkia rahoitusta toiminnalleen. Ne muodostuvat monesta yksittäisestä velkakirjasta, jotka yhdessä muodostavat suuremman summan, joukkovelkakirjalainan.

Yhteisöbondeja voivat laskea liikkeelle yhdistykset ja yhteisöt sekä yritykset, jotka tarvitsevat rahoitusta yhteiskunnallisesti hyvään toimintaan.

Yhteisöbondit ovat toimiva vaihtoehto sijoittajille, jotka haluavat investoida yhdistyksiin ja yrityksiin, joilla on yhteiskunnallisia päämääriä.

Joukkovelkakirjamuotoista joukkorahoitusta

Joukkovelkakirjalainassa jokainen yksittäinen lainaaja saa lainansa todistukseksi joukkovelkakirjan. Lainanottaja, joka laskee liikkeelle joukkovelkakirjalainan sitoutuu maksamaan tiettynä ajankohtana joukkovelkakirjalainan omistajalle lainan takaisin sekä korkoa lainatulle summalle.

Lainalle maksettavat korkovaihtoehdot määrää lainanottaja, joka toimintasuunnitelmaansa ja budjettiinsa perustuen arvioi, millaista korkoa lainalle voidaan maksaa. Lainanostajalla on mahdollisuus valita eri korkovaihtoehdoista. Halutessaan hän voi valita korottaman lainan tai pienemmän koron ja tukea siten toimintaa.

Yhteisöbondin takaisinmaksuajaksi perustetaan seurantaryhmä, joka koostuu lainanostajista ja Osuuskunta Ehta Rahan toimijoista. Seurantaryhmä seuraa lainan takaisinmaksun edistymistä ja tiedottaa lainaan osallistuneille toiminnan etenemisestä vähintään kaksi kertaa vuodessa.

Alla yleisesti kysytyissä kysymyksissä on paljon tietoa yhteisöbondeihin liittyvistä käytännöistä. Tutustu myös rahoitettuihin projekteihin. Kun tarvitset lisätietoja, ota yhteyttä neuvontapalveluumme.

FAQ – yhteisöbondit

Mitä ovat yhteisöbondit?

Yhteisöbondille ei ole olemassa juridista (lainopillista) määritelmää. Yhteisöbonditermillä määritetään erityinen lainamuoto, jolla yhdistykset ja yritykset keräävät rahoitusta omaa yhteisöään palvelevaan toimintaan.

Yhteisöbondit ovat muodoltaan joukkovelkakirjalainoja. Joukkovelkakirjalainassa jokainen yksittäinen lainaaja saa lainansa todistukseksi joukkovelkakirjan. Lainanottaja, joka laskee liikkeelle joukkovelkakirjalainan sitoutuu maksamaan tiettynä ajankohtana joukkovelkakirjalainan omistajalle lainan takaisin sekä korkoa lainatulle summalle.

Lainalle maksettavat korkovaihtoehdot määrää lainanottaja, joka toimintasuunnitelmaansa ja budjettiinsa perustuen arvioi, millaista korkoa lainalle voidaan maksaa. Lainanostajalla on mahdollisuus valita eri korkovaihtoehdoista. Halutessaan hän voi valita korottaman lainan tai pienemmän koron ja tukea siten toimintaa.

Yhteisöbondin takaisinmaksuajaksi perustetaan seurantaryhmä, joka koostuu lainanostajista ja Osuuskunta Ehta Rahan toimijoista. Seurantaryhmä seuraa lainan takaisinmaksun edistymistä ja tiedottaa lainaan osallistuneille toiminnan etenemisestä vähintään kaksi kertaa vuodessa.

Joukkovelkakirjalainat ovat suosittuja suurten yritysten ja julkishallinnon rahoitusmuotoja. NIiden suosio perustuu siihen, että niiden ostamiseen ja myymiseen on olemassa toimivat markkinat, joilla ostajat voivat myydä velkakirjansa ja saada näin velkakirjaan sidottuna olleet varat käyttöönsä.

Yhteisöbondit on tarkoitettu paikallisten yhteisöjen ja yritysten rahoittamiseen ja ne ovat siten erilaisia kuin suurten yritysten ja julkishallinnon liikkeelle laskemat joukkovelkakirjalainat. Yhteisöbondit ovat myös siirrettäviä (ts. ne voidaan myydä), mutta niille ei ole olemassa toimivia jälleenmyyntimarkkinoita. Myyjän täytyy itse löytää joukkovelkakirjalle ostaja halutessaan saada varansa käyttöön ennen velkakirjassa sovittua takaisinmaksuaikaa.

Mitä etua yhteisölle on hankkia rahoitus yhteisöbondiannilla?

Yhteisöbondilaina voi tarjota monia etuja yhteisöille ja yrityksille, jotka käyttävät sitä lainarahoituksenaan.

Rahoitusta: Yhteisöbondit ovat realistiseen takaisinmaksuaikaan sidottua lainarahoitusta, joka on yhteydessä siihen mitä yhteisö tekee ja millaisia saavutuksia sillä on ollut.

Vipuvoimaa: Yhteisöbondit voivat olla ensimmäinen osa isompaa rahoitusta, jonka jälkeen muiden rahoittajien on helpompi tulla mukaan.

Hyvää hallintoa: Yhteisöbondilainaan perustettava seurantaryhmä syventyy yhteisön toimintaan sekä talouteen ja tiedottaa näistä muille sijoittajille. Ryhmän toiminta tukee hyvän hallinnon kehittymistä.

Toimintaa: Yhteisöbondianti voi tuoda mukanaan uusia asiakkaita, jäseniä ja omistajia. Se voi myös tukea nykyisten toimijoiden osallistumista ja sitoumista yhteisön kehittämiseen.

Mitä riskejä yhteisöbondeihin liittyy?

Joukkorahoituslaki astui Suomessa voimaan 1.9.2016. Finanssivalvonta valvoo joukkorahoitusta ja sääntelee yhteisöjen itse liikkeelle laskemien yhteisöbondien myyntiä. Rekisteröitymistä Finanssivalvonnan rekisteriin vaaditaan 1.12.2016 alkaen ja Ehta Raha on tällä hetkellä valmistautumassa rekisteröitymiseen.

Yhteisöbondit ovat suoria sijoituksia yhteisöihin ja yrityksiin, eikä sijoittajien suojarahasto korvaa niiden menettämistä. Yhteisöbondit ovat määrältään alle 1,5 miljoonaa euroa, eikä niitä siten koske arvopaperimarkkinalain mukainen velvollisuus Finanssivalvonnan hyväksymän esitteen tekemisestä. Tämä on hyvä asia yhteisöille ja yrityksille, joille yhteisöbondiantien tekeminen olisi muuten mahdotonta kalliiden markkinointikustannusten vuoksi.

Ongelmatilanteissa sijoittaja voi ottaa yhteyttä FINEn Vakuutus- ja rahoitusneuvontaan (www.fine.fi). FINE:llä ei ole joukkorahoitukseen liittyen toimintavaltaa eikä se siten voi antaa ratkaisusuosituksia joukkorahoitukseen liittyen, mutta pyrkii auttamaan sijoittajia yleisellä tasolla.

Yhteisöbondien ostamiseen slsältyy paljon enemmän riskiä, kuin talletustilille säästämiseen, jossa tallettajien varoja tällä hetkellä turvaa pankkikohtainen talletussuojajärjestelmä 100.000 euroon asti. Yhteisöbondeihin sijoittava voi menettää sijoittamansa summan kokonaisuudesaan. Ennen sijoituspäätöstä on siksi tärkeätä tutustua huolellisesti yhteisöbondiannin markkinointiesitteeseen.

Millaista tuottoa voin saada yhteisöbondilleni?

Yhteisöbondiannin antava yhteisö määrittää saamalleen lainalle maksettavan koron. Kuinka paljon korkoa yhteisö pystyy maksamaan riippuu sekä sen nykyisestä taloudellisesta tilanteesta että sen taloudellisesta tilanteesta tulevaisuudessa. Lainan takaisinmaksuajan vuosibudjetit auttavat yhteisöjä maksettavan koron määrittelyssä,

Yhteisöjä ja yrityksiä, jotka keräävät rahoitusta yhteisöbondianneilla, ei ole perustettu päätavoitteena voiton tuottaminen, vaan omien yhteisöjensä palveleminen. Niiden antamat palvelut ja tuotteet ovat hinnoiltaan kohtuullisia. Yhteisöbondianneista saatava korkotuotto perustuu sekin kohtuullisen koron tarjoamiseen sijoittajlle. Anneissa voi myös olla eri korkovaihtoehtoja, jolloin yhteisöbondin ostaja voi tukea rahoitettavaa toimintaa korottomalla lainalla tai lainaamalla pienemmällä korolla. Korkotuotot ovat vaihdelleet 0 %: sta 3 % :iin.

Markkinointisesitteessä kerrotaan eri korkovaihtoehdoista. Esitteessä kerrotaan myös rahoitettavaan toimintaan liittyvistä riskeistä, jolloin niiden toteutuminen saattaa vaikuttaa siihen, että korko voi jäädä joko osittain tai kokonaan saamatta.

Pin It on Pinterest

Share This