Nicehearts

Nicehearts

Niceheartsin tarina

Vantaan Niceheartsin Yhteisöbondi oli joukkovelkakirjalaina Vantaan Nicehearts ry:n toiminnan rahoittamiseksi. Vantaan Nicehearts ry ylläpitää Naisresurssikeskus Pihlajaa Vantaalla ja toimii nykyään myös Espoossa, Porvoossa ja Lappeenrannassa. Yhdistys tukee tyttöjen ja naisten yhteisöllistä omaehtoista toimintaa Vantaalla.

www.nicehearts.com

Vantaan Nicehearts ry:n toiminta on saanut alkunsa tyttötyöstä vuonna 2001, kun tytöille piti saada jotain ihan omaa tekemistä yksinäisyyden, syrjäytymisen ja koulukiusaamisen ehkäisemiseksi. Vantaan Hiekkaharjuun järjestettiin kaikille yli 10-vuotiaille tytöille avoin Tyttöjen ilta, johon pojilta oli pääsy kielletty. Tilaisuus oli menestys. Paikalle tuli 120 tyttöä ja edustettuna oli ainakin 20 eri kulttuuria. Tytöt juttelivat ja tekivät asioita iloisesti yhdessä ja sulassa sovussa. “Kun paikalla ei ole poikia, tytöt uskaltavat olla tyttömäisiä tyttöjä”, kertoo Niceheartsin toiminnanjohtaja Johanna Sjöholm.

Niceheartsin toiminta on vuosien varrella laajentunut. Yhdistys pyörittää monia eri hankkeita, jotka tyttötyön ja naisten omaehtoisen toiminnan tukemisen lisäksi auttavat muun muassa muista kulttuureista maahan muuttaneita naisia opiskelu- tai työelämään. Tähän liittyvä työvoimapoliittinen KasvuKutsu -hanke on ollut toiminnassa nyt yli vuoden.

“Siinä meillä on kerrallaan mukana 15 pitkäaikaistyötöntä maahanmuuttajanaista. He ovat meillä työkokeilussa ja tulevat tänne joka arkipäivä kuudeksi tunniksi. Päivään kuuluu työelämävalmennusta, suomen kielen opiskelua, atk:ta ja työtehtäviä”, selvittää työvalmentaja Mari Mononen.

Yhteisöbondi-lainan käyttötarkoitus oli EU-rahoitteisen Qutomo III -hankkeen kustannusten rahoittaminen sekä yhdistyksen muun varsinaisen toiminnan rahoittaminen varainhankinnan vahvistamista varten.

Qutomo-projektissa on rakennettu yhdessä yhteiskunnan eri tasoilla toimivien tahojen kanssa maahanmuuttajille kotouttamispolku, joka huomioi eri kulttuurit, sukupuolen ja iän.

“Otimme kopin siitä, että kotoutuminen ei toiminut. Tajusimme, että iso osa työvalmennushankkeeseemme hakeneista ihmisistä eivät olleet vielä valmiita osallistumaan siihen. Hakijoilla ei ollut riittävää kielitaitoa, tai he eivät osanneet lukea tai kirjoittaa tarpeeksi hyvin”, toteaa Sjöholm.

Qutomo-projekti järjesti yhteistyöfoorumeja, joissa eri tahot keskustelivat avoimesti kotoutumisen ongelmista. Keskusteluun osallistui yhteiskunnallisten sektorien edustajia, kolmansien maiden kansalaisia, viranomaisia ja oppilaitoksia. Nauhoitimme kaikki käydyt keskustelut ja analysoimme ne. Keskusteluista koottiin kotoutumisopas, jossa on mukana kaikkien osallistuneiden näkemyksiä.

Projekti on saanut hyvän vastaanoton ja se on myös herättänyt huomiota. Qutomolle annettiin vuonna 2014 palkinto innovatiivisesta verkoston luomisesta.

Miten rahoitus kerättiin?

Projektirahoituksella toimivan yhdistyksen on usein rahoitettava hankkeitaan ensin itse, joten rahan tarve on merkittävässä roolissa.

Yhteisöbondi koettiin hyväksi vaihtoehdoksi, koska sen myötä toimintaa rahoittavat sidosryhmät, joille yhdistyksen toiminta on oikeasti tärkeää.

Yhdistys tarjosi merkittäväksi 250 kappaletta 100 euron määräisiä velkakirjoja. Saimme yhteisöbondin täyteen tammikuussa 2015 ja yhdistys otti suunnitelman mukaisesti 24 100 euron lainan sijoittajilta merkintäjärjestyksessä. Mukaan pääsi yhteensä 59 sijoittajaa, joista kahdeksan oli yhteisöjä ja loput yksityishenkilöitä. Sijoitetut summat vaihtelivat sadan ja 5 000 euron välillä. Laina-aika on kolme vuotta ajalla 1.1.2015- 31.12.2017. Sijoittajan korkovaihtoehdot olivat: 3 % tai 2 % tai 1 % tai 0 % p.a. (vuosikorko). Laina maksetaan takaisin varainhankinnan tuotoilla.

Toiminnanjohtaja Johanna Sjöholm oli omien sanojensa mukaan mielettömän iloinen ja onnellinen yhteisörahoituksen toteutuessa. Hän kertoi, että yhteisöbondin tekeminen Ehta Rahan porukan kanssa oli mielenkiintoinen matka. Tärkeimmät tavoitteet toteutuivat eli tunnettuutta syntyi lisää ja toiminnan kasvun rahoitus varmistui.

Sisäisesti prosessin läpikäynti hitsasi Niceheartsin työntekijöitä tiiminä yhteen. Yhdistyksen talousinformaatiota jaettiin koko tiimille ja yhdessä opeteltiin myös erilaisten laskelmien tulkintaa. Varainhankintaa ja talouden seurantaa varten perustettiin omat tiimit.

”Yhteisöbondi on uusi instrumentti ja joillakin sijoittajilla oli se käsitys, että tässä annetaan rahaa eli että kyseessä on lahjoitus. Sitten kun heille selitettiin, että kyseessä on laina, jonka me maksamme korkoineen takaisin, niin ymmärsivät kyllä”, Johanna kertoo.

Johanna sanoi olevansa aidosti yllättynyt siitä, että niinkin moni halusi lähteä tukemaan kansalaisjärjestötoimintaa ja paikallistaloutta. Kaikki sijoittajat eivät suinkaan olleet ennestään tuttuja.

Sijoittajan näkemys:

“Halusin sijoittaa Niceheartsin yhteisöbondiin, koska yhdistys on edelläkävijä arvokkaalla toiminnallaan tyttöjen ja naisten parissa. Yhteisöbondi rahoitusmuotona on uusi ja on hienoa päästä seuraamaan sen toteutumista käytännössä. Ihailen Vantaan Nicehearts ry:n rohkeutta kokeilla tällaista rahoitusmuotoa.” – Maila Hongisto

 

Pin It on Pinterest