Voitko kuvitella jakavasi kukkarosi yhdeksän ihmisen kanssa?

Aloitetaan ajatusleikillä. Avaatte huomenna yhteisen pankkitilin vaikkapa kahdeksan läheisen ystävän, työkaverin tai perheenjäsenen kanssa. Ohjaatte kaikki tulonne tuolle yhteiselle tilille ja kaikilla on pankkikortti tiliin sekä lupa käyttää varoja tarpeittensa mukaan parhaaksi kokemallaan tavalla. Viivy ajatuksen kanssa tovi. Miten tällainen järjestely muuttaisi suhdettasi rahaan? Entä tähän läheisten ihmisten verkostoon? Vauraus ei rakennu rahasta, raha on vain instrumentti Tällainen ajatusleikki saattaa aiheuttaa hieman epämukavan tunteen. Kun tunnetta tarkastelee lähemmin, voi näyttää siltä, että luotamme enemmän rahaan kuin läheisiimme. Miten tällaiseen tilanteeseen on päädytty? Voidaan ajatella, että turvallisuus on epävarmuuksien hallintaa, keinoja navigoida epävarmassa maailmassa ilman pelkoa. Turva puolestaan on suojaa fyysistä uhkaa vastaan, suojaa säältä ja luonnonolosuhteilta, varmuutta riittävästä säännöllisestä ravinnosta. Kun laajennetaan suojan ajatusta toimeentuloon, voidaan toimeentuloa pitää toimintakykyisenä pysymisen perusyksikkönä. Se on kuin elämää ylläpitävien edellytysten virta, joka on riittävä pitämään yksilön toimintakykyisenä ja suoriutumaan tehtävistään osana yhteisöä. Tuo edellytysten virta kehkeytyy yhteisöstä: suurempi toimijoiden määrä lisää vakautta ja ennustettavuutta. Yhteisön jäsenen toimeentulo ei ole kiinni vain yksilön toimintakyvystä, osaamisesta ja resursseista. Aiemmin toimeentulo on rakentunut perheiden ja perheiden muodostamien liittojen, heimojen, ympärille. Nykyisin toimeentulon turva rakentuu kehittyneissä talouksissa erityisesti kansallisvaltioiden erilaisten veroilla rahoitettavien sosiaaliturvan muotojen ja ennakkoon kustannettavien kaupallisten järjestelmien, kuten erilaisten vakuutusten ja vapaaehtoisten eläkkeiden, varaan. Jos sairastut tai jäät työttömäksi, tunnetko, että elämäsi on turvattua? Mistä mahdollinen turvallisuuden tunne syntyy? Toisaalta, jos saat nerokkaan idean kehittää yhteisösi hyvinvointia, voitko heittäytyä turvallisin mielin toteuttamaan ideaa? Suomalainen järjestelmä antanee sairauden osuessa kohdalle kohtuullisen turvallisuuden tunteen, mutta omaehtoiselle toiminnalle yhteisön hyväksi se ei juuri luo tilaa. Millainen talouden maaperä antaisi valmiudet hyvään elämään ja mitä sellainen elämä pitäisi sisällään? Radikaali luottamus, yhteisyys, solidaarisuus. Alun ajatusleikillä haluamme haastaa nykyistä ajattelua toimeentulon turvasta. Belgiassa ajatusleikki on toteutettu. Common wallet on käytännön kokeilu “polyamorisesta suhteesta rahaan”: yhteisen pankkitilin sisällön tehtävä on mahdollistaa yhteisön kaikkien osakkaiden hyvää elämää. Kokeilu alkoi tammikuussa 2018 kun kymmenen brysseliläistä kulttuurialan toimijaa halusi kokeilla, miten rahan luonne muuttuu ryhmän jakaessa tulot ja riskit. He päättivät heittäytyä jaetun talouden virtaan ja opetella uimaan siinä. Belgialaisessa kokeilussa on käynyt selväksi, että jaettu kukkaro ei ole taloudellisesti tuottava ratkaisu. Se on jotain enemmän: muutos yhteisön suhteissa ja luottamuksessa. Koska jaettu kukkaro ei perustu sääntöihin, edellyttää se radikaalia luottamusta, joka puolestaan on riippuvainen avoimuudesta. Se tuo näkyviin erilaiset taloudelliset tilanteet, ja miten ne vaikuttavat ihmisten välisiin suhteisiin. Taloudelliset suhteet tuovat ihmisiä lähemmäksi toisiaan sen sijaan, että ne eristäisivät heitä pieniin yksittäistalouksien siiloihin. Jaettu kukkaro on vain yksi esimerkki siitä, miten yhteisö voi aktiivisesti muuttaa suhdettaan rahaan ja miten se osaltaan vaikuttaa ihmisten keskinäisiin suhteisiin. Miten muuten voisimme muuttaa suhdettamme rahaan ja siihen, miten se vaikuttaa vuorovaikutussuhteisiimme? Voisimmeko laajempia yhteiskunnallisia muutoksia, kuten perustulon käyttöönottoa odotellessa, ravistella talouskulttuuriamme radikaalista luottamuksesta ja solidaarisuudesta käsin? Nykyinen kasvutalous on läheistä sukua tehomaataloudelle, jonka seurauksena maaperä köyhtyy ja ravinteet maaperään on tuotava muualta. Yhteisö voi kuitenkin muodostaa sienirihmaston, joka ylläpitää ravinteikasta maaperää. Yhteisönä voimme luoda uudenlaista maaperää myös talouteen. Siihen tarvitsemme uudenlaista ajattelua ja uusia tarinoita, joiden kasvattamiseen ja punomiseen sinäkin voit osallistua. Sormet multaan! Lisää Common wallet -kokeilusta: https://www.youtube.com/watch?v=fOixULLlLvM&t=8s Kirjoitus on osa sarjaa, jossa Kimmo Hokkanen ja Read More

Lue lisää

Tule mukaan yhteiskunnallisen muutoksen laboratorioon

Toimitko aktiivisesti ekologisen jälleenrakentamisen parissa tai tutkitko aihepiiriä? Oletko kiinnostunut vastuullisen toiminnan rahoittamisesta? Edustatko julkisen sektorin tahoa, joka on sitoutunut luomaan toimintamahdollisuuksia hiilinegatiiviselle liiketoiminnalle? Tarvitsetko rahoitusta, yhteisöä tai vertaistukea vastuullisen yrityksen perustamiseksi tai kehittämiseksi? “I think we fear the idea of personal change because we think that we have to sacrifice something, to give something up. But human beings at our best are so inventive and creative and ingenious. And I think that when we use love and compassion as our guiding principles, we can create, develop and implement systems of change that are beneficial to all sentient being and to the environment.” —Joaquin Phoenix Oscar-puheessaan Kutsumme erilaisten sidosryhmien edustajia mukaan yhteiskunnallisen muutoksen laboratorioon — u.lab 2x 2020: Societal Transformation Lab. Haemme 5-8:aa henkilöä mukaan tälle matkalle, Ehta Rahan ydintiimin rinnalle. Kansainvälinen laboratorio starttaa helmikuun puolivälissä ja loppuu kesäkuun alussa. Labrassa tutkimme ekologista jälleenrakentamista toteuttavan yhteisön tarpeita erilaisten sidosryhmien näkökulmasta. Tarpeiden ja prosessissa saadun tiedon ja kokemuksen pohjalta suunnitellaan ja toteutetaan ensimmäinen prototyyppi. Työn pohjana on Ehtan kehittämä ja kokoama korttipeliksi muotoiltu yhteisörahoittamisen työkalupakki. Lähde mukaan! Mikä on U.lab 2x? U.lab on Otto Scharmerin (MIT Sloan School of Management) aloittama koulutusohjelma. Koulutusohjelma perustuu Scharmerin kehittämään Theory U:hun. Vuonna 2019 u.lab 1x (“peruskurssi”) oli mukana 3338 henkilöä yli 100:sta maasta. U.lab 2x:ään on hyväksytty 300 tiimiä eri puolilta maapalloa. Suomesta Ehtan tiimi on tietääksemme ainoa. https://www.presencing.org/u-lab-2xhttps://www.presencing.org/u-lab-2x The problem with leadership today is that most people think of it as being made up of individuals, with one person at the top. But if we see leadership as the capacity of a system to co-sense and co-shape the future, then we realize that all leadership is distributed—it needs to include everyone. To develop collective capacity, everyone must act as a steward for the larger eco-system. —Otto Scharmer, The Essentials of Theory U Mitä odotamme sinulta? Tarvitsemme tiimiimme ydintiimin lisäksi 5-8 jäsentä. Ehtan Rahan Marika ja Kimmo muodostavat ydintiimin, joka huolehtii järjestelyistä ja fasilitoi prosessin. Laajennettu tiimi osallistuu tapaamisiin, ryhmän keskusteluihin verkossa ja prosessiin kuuluvien tehtävien toteuttamiseen. Viikoittainen ajankäyttö laajennetun tiimin jäseniltä on n. 2-3 tuntia. Prosessi onnistuu parhaiten, kun mukana on edustajia erilaisista sidosryhmistä (osuuskunta Ehta Rahan jäsenet ja asiakkaat, yhteistyötahot/kilpailijat, viranomaiset, tutkijat, kansalaisjärjestöt, rahoittajat ja ympäristön ääntä edustavat). Labra alkaa helmikuun puolivälissä (ensimmäinen globaali etätapaaminen 20. helmikuuta) Prosessi kestää n. 3 kuukautta, viimeinen tapaaminen 4. kesäkuuta. Oman ryhmän tapaamiset kasvotusten, globaalin verkoston kanssa etänä (Zoom). Lähitapaamiset ainakin kerran kuukaudessa, tarpeen mukaan useammin. Tapaamiset Helsingissä tai Tampereella, riippuen kumpi on osallistujista enemmistöä lähimpänä. Ydintiimillämme on kokemusta Theory U:sta, muille se ei ole välttämätöntä, mutta siitä on varmasti apua. Tärkeintä on vahva motiivi: mistä halusi toimia kumpuaa? Mitä sinä saat? Itse olen kokenut u.lab -työskentelyn todella antoisana. Lähdin syksyllä 2019 kuikuilemaan prosessia hieman skeptisenä, mutta nopeasti huomasin saaneeni yllättävän paljon uusia näkökulmia ja työkaluja. U-teoria todellakin toimii. Pääset oppimaan laajalta yhteisöltä: globaalissa yhteisössä (300 tiimiä) on todella motivoituneita, fiksuja ja empaattisia ihmisiä, jotka kaikki työskentelevät tahoillaan ekologisten, sosiaalisten ja henkisten kuilujen ylittämiseksi. Viime vuonna mukana oli mm. WeALL, Teach For All, UNDP, PolicyLink, Ashoka, Read More

Lue lisää

Arvopohjaisella yritystoiminnalla kohti yhteishyvän taloutta

Jälkiteollisen tietoyhteiskunnan myötä on alkanut kehittyä uusia, kestävään, hitaaseen kehitykseen tähtääviä yrityksiä, jotka pyrkivät toimimaan sekä eettisesti että läpinäkyvästi. Nämä ovat arvopohjaisia, yhteiskunnallisia yrityksiä, jotka luovat yhteishyvän taloutta.

Lue lisää

Ole edelläkävijä, raportoi yhteishyvästä!

“Eettinen talousjärjestelmä on mahdollista, jos yhteistyötä, kunnioitusta ja anteliaisuutta palkitaan”, vakuuttaa itävaltalainen Christian Felber. Tämän yhteiskunta- ja taloustieteilijän, tanssitaiteilijan ja Wienin yliopiston talouskorkeakoulun lehtorin ajatuksista käynnistyi viisi vuotta sitten eettisen talouden kansanliike, joka perustuu Felberin konseptiin yhteisen hyvinvoinnin taloustieteestä. Yhteishyvän talouden toteuttamiseen on liittynyt jo yli 2000 yritystä sadoilta eri paikkakunnilta Euroopassa. Yhteishyvän talousryhmiä ovat perustaneet myös kolmannen sektorin toimijat sekä yksittäiset kansalaiset.

Lue lisää

Pin It on Pinterest