Kuvassa maisema Tiiliruukinlahdelta Laajasalon sillalle. Kuva: Timo Newton-Syms (CC BY-SA 2.0)
Osuuskunta Ehta Raha ja Laajasalo Degerö Seura toteuttavat kevättalvella 2019 Helsingin kaupungin tukeman neljän kuukauden paikallistalouden kartoitus- ja kehityshankkeen. Hanke on ensimmäinen askel Laajasalon paikallistalouden vahvistamisessa. Tavoitteena on pitkällä tähtäimellä vahvistaa alueen elinvoimaa ja yhteisöllisyyttä, kasvattaa uusia markkinoita ja asiakaskuntaa paikallisille yrityksille ja luoda edellytyksiä uusien työpaikkojen syntymiselle.
Paikallistalous lähtee paikallisista tarpeista, joihin tarvitaan lähellä tuotettu ratkaisu. Riippuvuus maailmantaloudesta vähenee, kun yhä suurempi osa ihmisten tarpeista voidaan täyttää paikallisesti. Talouden läpinäkyvyys sekä monimuotoisuus ja tuottajan ja kuluttajan välinen luottamus lisääntyy. Osallistavassa paikallistaloudessa keskeistä on paikallisten toimijoiden ja heidän palvelujensa ja tuotteidensa tunteminen. Lähipalveluita on helpompi suosia, kun niiden taustalla olevat henkilöt tuntee hyvin ja heihin luottaa.
Hankkeen alussa tehdään kysely laajasalolaisille yrittäjille paikallistaloudesta. Maaliskuussa alueen asukkaille, yrityksille ja yhteisölle suunnatussa työpajassa käydään yhdessä läpi mitä paikallistalous on, kartoitetaan Laajasalon paikallistalouden toimijoita, tuotteita ja palveluita sekä mietitään paikallisia tarpeita. Tarkoitus on saada Laajasalon paikallistalouden kehittämistyö alkuun.
Oletko kiinnostunut paikallistalouden kehittämisestä Laajasalossa?
Paikallistalouden kartoitus- ja kehittämistyöpaja järjestetään lauantaina 23.3.2019 klo 13-17 Laajasalon Ylistalolla. Katso työpajakutsu Facebookista
Työpajaan voivat ilmoittautua Laajasalossa toimivat yritykset ja muut toimijat sekä asukkaat. Työpaja on maksuton ja siellä on kahvitarjoilu. Ilmoittautumiset sähköpostilla kaisa.seppanen@ehtaraha.fi
Työpaja pidetään Laajasalon Ylistalolla. Se on monelle laajasalolaiselle tuttu kaunis kokoontumispaikka. (Kuva: Vesa Rutanen)
Laajasalosta on muuhunkin kuin nukkumalähiöksi, sanoo Laajasalo-Degerö Seura
Laajasalo-Degerö Seura ry:n (puheenjohtaja Osmo Rantakari): ”Laajasaloa on rakennettu ja rakennetaan edelleen lähes yksinomaan asuinkäyttöön. Alueella on kuitenkin paljon hyödyntämätöntä potentiaalia myös muuhun toimintaan, jolla voidaan lisätä alueen palveluja, elinvoimaisuutta, yhteisöllisyyttä ja viihtyisyyttä. Laajasalo-Degerö Seura on omalta osaltaan pyrkinyt edistämään tätä mm. tarjoamalla kesätyöpaikan jo yli 120 kouluikäiselle nuorelle ylläpitämässään kesäkahvilassa Laajasalon Ylistalolla. Sen lisäksi Seura on järjestämissään kulttuuri- ja vapaa-ajan tapahtumissa työllistänyt ja tarjonnut esiintymistilaisuuksia paikallisille musiikki- ja muiden kulttuurialojen toimijoille. Seura näkee paikallistalouden kartoitus- ja kehittämishankkeen tärkeänä askeleena pyrkimyksessä lisätä alueen asukkaiden osallisuutta ja vaikutusvaltaa oman alueensa kehittämisessä. Tähän liittyen olemme yhteistyössä Osuuskunta Ehta Rahan kanssa järjestämässä lauantaina 23.03.2019 Laajasalon paikallistalouden työpajaa Seuran hallinnoimassa Ylistalossa.”
Laajasalon ympäristö on muuttunut ja asukasmäärä kasvanut merkittävästi Kruunuvuorenrannan rakentamisen aloituksen jälkeen ja tämä kehitys tulee jatkumaan myös muualla Laajasalon alueella. Vuoden 2016 lopussa Laajasalossa oli tilastoitu 18,330 asukasta[1] ja 2,256 työpaikkaa[2]. Vuonna 2030 Laajasalossa asuu ennusteiden mukaan reilusti yli 30,000 asukasta. Uusia pysyviä työpaikkoja alueelle on arvioitu syntyvän kuitenkin vain noin 800 kappaletta[3] eli alle 0.05 työpaikkaa per alueelle muuttava uusi asukas. Tämä on Laajasalon liikenneyhteydetkin huomioiden huomattavan vähän verrattuna Helsingin muihin rakenteilla tai suunnitteilla oleviin alueisiin kuten Kalasatamaan (0.40), Vuosaareen (0.15), Myllypuroon (0.58) Viikki-Kivikkoon (0.38), Malmin lentokenttäalueeseen (0.08), Koivusaareen (0.80) tai Pasilaan (1.67). [4] Tilanteella on väistämättä vaikutusta myös laajasalolaisille tarjolla oleviin päivittäispalveluihin ja niiden kannattavuuteen.
Voisiko uusien asukkaiden myötä Laajasalossa olla enemmän pieniä paikallisia yrityksiä, jotka työllistävät paikallisia ja luovat enemmän yhteisöllisyyttä, yhdessä tekemistä, luottamusta ja hyvinvointia? Voisiko laajasalolaisten käytössä oleva raha jäädä entistä enemmän Laajasaloon, kun he ostavat paikallisia palveluja paikallisilta yrittäjiltä? Yritykset voisivat puolestaan työllistää alueen asukkaita ja ostaa palveluita muilta paikallisilta yrityksiltä. Kaupunki voi rohkaista yrityksiä hyödyntämään kaupungin tarjoamia työllistämis- ja muita tukia sekä osallistumaan alueen julkisten palvelujen tuottamiseen liittyviin tarjouskilpailuihin. Alueen paikallistalouden kehittämiseen voivat osallistua myös alueella toimivat työ-, ruoka- ja muut osuuskunnat.
Laajasalo-Degerö Seura työlllistää paikallisia nuoria Kesäkahvila Britassa Ylistalolla. (Kuva: Laajasalo-Degerö Seura)
Seurakunta haluaa tuoda lisää yhteisöllisyyttä Laajasaloon
Roihuvuoren seurakunta toivottaa yhdessä Laajasalon toimijoiden kanssa Kruunuvuorenrannan uudet asukkaat tervetulleiksi viemällä kaikille tervetuliaiskassin. Kassi sisältää tiedotteita, paikallisen K-kauppiaan lahjoittaman ruisleivän sekä kutsun brunssille Laajasalon kirkolle.
Roihuvuoren seurakunnan koordinoima Ole hyvä -palvelu eli keikka-apu käynnistyi syksyllä 2017. Palvelu tarjoaa kertaluonteista apua ikäihmisille esimerkiksi ostoksille, ulkoiluun tai lääkärissä käyntiä varten. Seurakunta toteuttaa palvelua yhdessä SPR:n ja Rudolfin palvelukeskuksen kanssa Laajasalossa, Roihuvuoressa ja Herttoniemessä.
Seurakunta on ollut aktiivinen myös Laajasalon muiden toimijoiden koollekutsujana. Kokoontumisissa on yhdessä pohdittu Kruunuvuorenrannan kehittämistarpeita ja pyritty viemään viestiä Helsingin kaupungille.
Syksyllä 2018 seurakunta toteutti kymmenen syvähaastattelua Kruunuvuorenrannan asukkaille, joilla kartoitettiin heidän toiveitaan ja tarpeitaan oman alueensa kehittämiseksi. Haastattelujen perusteella tarvetta tuntuu olevan kaikelle toiminnalle, joka edistää yhteisöllisyyttä ja ihmisten hyvinvointia. “Elämä on nykyään hektistä. Suurella osalla on jatkuva aikapula. Paikallistalous voisi tarjoamiensa palvelujen kautta mahdollistaa enemmän vapaa-aikaa“, sanoo Roihuvuoren seurakunnan projektityöntekijä Misku Välimäki.
Paikallistalous lisää yrittämisen mahdollisuuksia
Yrittäjä Kati Stenman perusti Makupisteen vuonna 2016, koska halusi tarjota laadukasta eettisesti ja ekologisesti tuotettua ruokaa ihmisten lähelle. Perheellisenä Kati tuntee arjen kuormittavuuden ja toivoo palvelunsa helpottavan arkea. Ekologiset arvot ovat Katille tärkeitä: hän toimittaa ihmisille sesongin mukaista lähi- ja luomuruokaa mahdollisimman läheltä. Suurin osa kaupan ruokatarjonnasta tulee kotimaisilta pientuottajilta, joten jokainen tällainen ostos tukee paikallistaloutta jossain päin Suomea. Kati toivoisi yrityksensä myös työllistävän ja luovan yhteisöllisyyttä.
Katin haaveena on nähdä Laajasalo, jossa on paljon kauppa-autopysäkkejä ja yhteisöllisiä noutopisteitä, jotka mahdollistavat ihmisten kohtaamisen, tutustumisen ja muunkin paikallisen toiminnan alkamisen.
Kati on valmis myös verkostoitumaan ja tekemään yhteistyötä muiden paikallisten toimijoiden kanssa ja heittää haasteen myös asiakkaille: miten Makupisteen palvelua voisi jalostaa ja millaisia yhteistyömuotoja kehittää niin, että se tukisi asukkaita mahdollisimman hyvin ja toisi myös mahdollisimman paljon lisäarvoa alueen paikallisille toimijoille?
Laajasalolainen Makupiste on esimerkki yrityksestä, jolla on mahdollisuus osallistua paikallistalouden kehittämiseen. Kuvassa Makupisteen ja kukkakioskin yrittäjät Laajasalon kukkakioskilla, josta Makupisteen asiakkaat voivat noutaa ostoksensa.
[1] Helsingin väestö vuodenvaihteessa 2016/2017 ja väestönmuutokset vuonna 2016, Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia, kaupunkitutkimus ja -tilastot
[2] https://www.elinkeinothelsingissa.fi/fi/tilastotkuviot
[3] Kaupungin aluerakentamiskohteet, https://www.uuttahelsinkia.fi
[4] Kaupungin aluerakentamiskohteet, https://www.uuttahelsinkia.fi