Saaremme Puoti on Laajasalossa toimiva lähi- ja luomutuotteisiin keskittynyt puoti. Puodin valikoimiin kuuluu luomu- ja lähiruokaa, ekologisia pesuaineita sekä paikallisten käsityöläisten tuotteita. Lisäksi puodissa on pieni ja viihtyisä kahvila lähi-ja luomuherkuilla.

IT-alalta kauppiaaksi

Pari vuotta sitten puoti sai kauppiaakseen tammisalolaisen Kati Stenmanin. Ennen kauppiaaksi ryhtymistä Kati toimi lähes 20 vuoden ajan IT-alalla Nokian verkkoliiketoiminnassa. Vaikka Kati kertoo saaneensa Nokian ajoilta paljon, ei työ ohjelmistokehityksessä tuntunut enää noin kolme vuotta sitten antavan niin paljon kuin aiemmin. Heräsi halu löytää uusia haasteita. Lasten syntymän myötä Katissa oli kasvanut entistä suurempi kiinnostus luomuruokaan.

Alkuvuodesta 2014 silmiin pisti ilmoitus, jossa etsittiin kauppiasta Laajasalon Saaremme lähiosuuskunnan puotiin. Kati valittiin pestiin.

Puoti on ostarin sykkivä sydän

Katin tultua vetäjäksi on kauppa pystynyt laajentamaan sekä valikoimaansa että myyntiaikoja. Vuoden 2014 syyskuusta alkaen puodissa on tarjottu lounasta yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa. Nyt kasvislounasta nauttii päivittäin noin 30 asiakasta.

Puoti järjestää innostavia tapahtumia ja tempauksia: Saaremme puoti on säännönmukaisesti mukana ravintolapäivässä ja siivouspäivässä ja se järjestää myös hyväntekeväisyystempauksia. Kaupassa järjestettävät taidenäyttelyt saavat usein seurakseen oheistoimintaa, muun muassa musiikki- ja elokuvailtoja ja runonlausuntaa.  Kesällä puoti sai ostarin kukkimaan, kun asiakkaille annettiin mahdollisuus istuttaa kesäkukkia puodin edessä oleviin ruukkuihin.

Ideat tempauksiin tulevat usein asiakkailta. Kauppiaamme kertookin, että tuntuu, kuin kauppa antaisi juuri sen, mitä tarvitaan: kuin sattumalta juuri oikea ihminen kävelee ovesta sisään ja kertoo innostavasta työstään tai ideastaan. Tätä ideaa lähdetään sitten yksissä tuumin jalostamaan toiminnaksi.

Kauppiaan lisäksi puodissa työskentelee osa-aikaisia myyjiä ja työkokeilijoita. Kati kiittelee henkilökuntansa motivaatiota ja innostuneisuutta. Moni heistä on ollut alanvaihtaja, joka on työkokeilun aikana löytänyt uutta suuntaa ammatilliseen elämään ja varmistunut omista kyvyistään.

Kati kertoo, että työssä parasta ovat upeat ihmiset ja kohtaamiset. Työ on myös todella konkreettista. Omien ponnistelujen lopputuloksen näkee ja siitä pääsee nauttimaan kollegojen ja asiakkaiden kanssa. On upea tunne, kun pääsee käsiksi juuri tilalta tulleisiin multaisiin punajuuriin!

Saaremme puoti on Ehta Rahan tyytyväinen asiakas

Kati on tehnyt yhteistyötä Ehtan Rahan kanssa koko yrittäjyytensä ajan. Kati kiittelee onnistunutta työnjakoa. Kati kokoaa kirjanpitomateriaaliin: kerää kuitit, käy läpi kulut ja tulot, tarkistaa että tositteet löytyvät ja että kassasta on siirtynyt oikea summa rahaa tilille. Ehtassa sitten viedään kirjanpito-ohjelmaan jo pitkälle esivalmisteltu materiaali, kirjataan lopullinen arvonlisävero ja ilmoitetaan verot. Kuukausittain tämä vie Katilta aikaa noin neljä-viisi tuntia ja Ehtassa noin tunnin. Näin kaupan kirjanpitokulut pysyvät hallinnassa. Tällainen mahdollisuus pitäisi olla kaikkien pienyrittäjien saatavilla!

Kati on tyytyväinen yhteistyöhön: Ehtassa ollaan joustavia ja kaikki asiat hoituvat. On hyvä, että on joku jolta kysyä ja joka varmasti tietää asian. Kun Ehtassakin koetaan Saaremme puodin asia omaksi, asioista huolehditaan kokonaisvaltaisemmin..

IT-alalla paljon nähneenä Kati on sitä mieltä, että liiketoiminnassa pitäisi mennä suuntaan, jossa kulloinkin tehdään niitä asioita, jotka ovat olennaisia, ajankohtaisia ja keskeisiä – eikä vain anneta muinoin solmitun sopimuksen määrittää tekemistä. Saaremme puodissa koetaan, että tähän – välittämiseen, asian omaksi ottamiseen – on Ehtassa todella keskitytty.

Saaremme lähiosuuskunnan jättipalsamitalkoot

Saaremme lähiosuuskunta on 10 laajasalolaisen loppuvuonna 2012 perustama osuuskunta. Se järjestää lähellä tuotettuja palveluita ja tuo alueella asuvien saataville lähellä tuotettua, tuoretta ja sesongin mukaista ruokaa ja elintarvikkeita kohtuulliseen hintaan. Osuuskunta myös edistää luomutuotantoa ja kestävän kehityksen periaatteita.

saaremme.fi

Saaremme lähiosuuskunta pyörittää aktiivista ruokapiiriä Laajasalossa. Ruokapiirit edustavat osuuskuntalaisten mielestä arjen aktivismia, jossa kansalaiset voimaantuvat ja pääsevät itse vaikuttamaan ruokahuoltoonsa.

Pientuottajille ruokapiiri on kumppani,  jonka kanssa voi käydä kauppaa keskusliikkeitä pienemmillä tai satunnaisilla tuote-erillä ja vähäisemmällä hintakilpailulla sekä yhdessä neuvotella kaupankäynnin ehdoista. Ruokapiirivaihdanta on reilua, koska piiriläisille on tärkeää tietää kenelle ruuasta maksettu hinta menee ja että tuottaja saa työstään asianmukaisen korvauksen.

Vieraskasvit veks ja nuorille töitä Laajasalossa!

Tarina jättipalsamitalkoista

Laajasalon lehdot saniaisineen, kortteineen, vuohenputkineen ja muine lajeineen ovat saaneet kilpailijakseen Himalajalta kotoisin olevan jättipalsamiin, jolle ei Suomessa ole luonnollista hillitsijää. Laji on agressiivinen leviäjä. Yksi kasvi voi muodostaa 4000 siementä, jotka sinkoutuvat ympäristöön jopa seitsemän metrin päähän.

Saaremme lähiosuuskunta teki kevään ja kesän 2015 aikana nuorille kesätyötalkookampanjan, jossa etsittiin paikallisia kotitalouksia ja asunto-yhtiöitä työllistämään paikallisia nuoria kesätyöhön. Lähiosuuskunta palkkasi nuoret ja asiakkaat maksoivat siiivouksesta ja puutarhatyöstä osuuskunnalle.

Kesäkuussa kesätyötalkoissa tartuttiin paikalliseen vieraslajiongelmaan ja päätettiin lähteä kitkemään haitallista jättipalsamia pois. Syntyi joukkorahoituskampanja ”Vieraskasvit veks Laajasalosta”, jossa kerättiin paikallisilta asukkailta 3.029 euroa jättipalsamin kitkentään. Rahoilla palkattiin kuusi paikallista nuorta kesätyöhön.

Miten rahoitus kerättiin

Vieraslajista tiedotettiin paikallisesti Lähiosuuskunnan ja Saaremme Puodin Facebook-sivuilla sekä levittämällä kampanjaesitteitä lähiympäristöön. Kitkentään kannustettiin netissä sekä sähköpostitse. Kampanjaan osallistuneet ostivat jättipalsamin kitkentää haluamallaan summalla. Osallistua saattoi sekä netin kautta että ostamalla paikallisesta kaupasta jättipalsamisetelin. Kampanja oli voimassa kesäkuun 2015.

Kuusi Laajasalon ostoskeskuksen paikallista liikettä, Pirjo Mönkkösen kukkakioski, kesäkahvila Brita, Saaremme Puoti, Ravintola Iman, Pub Kapteenin Kajuutta ja K-Supermarket Laajasalo lähtivät mukaan kampanjaan ja myivät kitkentäseteleitä. Yhden nuoren palkkaamiseen saatiin avuksi myös Helsingin kaupungin kesäseteli.

Osallistujien näkemyksiä

Kukkakauppias Pirjo Mönkkönen kiinnitti jättipalsamisetelin kukkakioskinsa ikkunaan. Jättipalsamit ja niiden kitkeminen on tullut Mönkköselle tutuksi omalla tontilla. ”Tuen hanketta täydellä sydämellä. Asia on hyvä sekä luonnonsuojelun että nuorten työlllistämisen kannalta.”

Ravintola Imanin Mustafa Jawhar tietää itse miten suuri työ on löytää työpaikka, josta saa rahaa elämiseen. Sosiaalirahasta irtipääseminen antoi Mustafalle voimaa etsiä omaa bisnestään monesta eri paikasta ennen kuin nykyinen paikka löytyi. Edellinen pizzerian pitäjä auttoi häntä ja Mustafa haluaa avun kiertoon: ”yhteisö voi auttaa nuoria, joille ei vielä ole ehkä kertynyt niin paljon kokemusta ja voimaa, löytämään oman paikkansa.”

”Joukossa on voimaa”, toteaa K- Supermarket Laajasalon Hannu Roine.  Mukaan lähteminen oli K-kauppiaalle helppo päätös. Laajasalo ja sen ihmiset omana pienenä talousyhteisönä voivat saada paljonkin hyvää aikaiseksi, uskoo Roine.

Gaijan Luomukylä sijaitsee peltojen ja järven ympäröimällä tontilla Etelä-Pohjanmaan laitamilla Ähtärissä. Gaijalaiset haluavat asua maalla ja kehittää kestävän kehityksen mukaista yhteisöllistä asumismuotoa. Luomukylä on ensisijaisesti asukkaittensa koti.

Gaijan Luomukylän Yhteisöbondi oli joukkovelkakirjalaina Gaijan Luomukylä ry:n toteuttaman esiselvityshankkeen rahoittamiseksi.

www.gaija.fi

Gaijan tarina

Gaijan luomukylä sai alkunsa vuonna 2006, kun entinen vanhainkoti jäi tyhjilleen edellisen yhteisön jäljiltä ja kasa nuoria muutti kaupungista maalle opettelemaan uusia elämänmalleja. Aluksi kolmen hengen voimin lämmitettiin valtavaa kivistä päärakennusta. Sittemmin Gaijaan on kerääntynyt 30 hengen porukka aikuisia ja lapsia.

Vuonna 2012 perustettiin Gaijan Luomukylä ry, jonka tavoitteena on toimia hyvän, terveellisen, ekologisen, turvallisen ja viihtyisän asumisen ja elämänlaadun puolesta. Yhdistys kehittää maaseudun ekologisia toimeentulomahdollisuuksia, elävöittää maaseutua, edistää luomutuotteiden suosioita ja ympäristömyönteistä ajattelua sekä tekee tunnetuksi ekologista elämäntapaa.

Gaijan Luomukylä ry järjestää pienimuotoisia kulttuuri- ja keskustelutilaisuuksia, käsityöpajoja, villivihannesten käyttö- ja keruutapahtumia, perinnetaito- ja hyvinvointikursseja sekä maatilaelämään tutustumisia.

Gaijassa oli mietitty yhteisön vuokraaman kivitalon remontointia ja käyttöä. Ideoitiin, että kivitaloon voisi perustaa Ekologisen elämäntavan osaamiskeskuksen. Vuonna 2013  käynnistettiin esiselvityshanke, johon saatiin EU:n leader-tuki -rahoitus. Tavoitteena oli verkostoitua lähiseudulle ja ympäri Suomea osaamiskeskuksen tiimoilta, kerätä tietoa erityyppisten ekokylien toimivuudesta sekä luoda työpajoja osaamiskeskuksen toiminnoille.

Hankkeessa syntyi perinne- ja kädentaitojen työpajoja, aloitettiin kurssitoimintaa ja opettavaa luontotoimintaa sekä Green Care -toimintaa. Ryhdyttiin tuottamaan ohjelmapalveluita ja koostettiin Taitajarekisteri. Yhteistyö Ähtärin kirjaston ja nuorisotoimen kanssa koettiin tärkeäksi. Hankkeen perusteella havaittiin tarve Ekologisen elämäntavan osaamiskeskukselle ja hankeryhmä ehdottikin yhdistyksen hallitukselle sen perustamista.

Miten rahoitus kerättiin

Hanke rahoitettiin 16.000 euron yhteisöbondilla, jossa vähimmäissijoitus oli 100 euroa. Yhteisöbondi lanseerattiin joulu-helmikuussa 2013- 2014. Markkinointia varten tehtiin esite, jossa kerrottiin yhdistyksestä, esiselvityshankkeesta, yhdistyksen taloudesta ja rahoitukseen liittyvistä riskeistä.

Sijoituksen korkovaihtoehdot olivat  0 %, 1 % ja 2 %. Laina-aika oli 2 vuotta ajalla 1.2.104-31.1.2016.

Yhteisöbondia markkinoitiin yhteisön ystäville ja muille ekokylille sekä eettisestä rahoituksesta kiinnostuneille. Bondista kerrottiin myös Tampereella Tallipihan joulutorilla.   

Yhteisöbondia tuli ostamaan 61 sijoittajaa, joista kuusi oli yhteisöjä ja loput 51 yksityishenkilöitä eri puolelta Suomea. Sijoitukset vaihtelivat 100 eurosta 2 000 euroon. Seurantaryhmään tuli mukaan 11 sijoittajaa.

Hankkeen omarahoitukseen tehtiin vapaaehtoistyötä 265 tuntia. Loput rahoituksesta kerättiin tapahtumatuottoina ja jäsenmaksuista.

Hanke eteni suunnitellusti, toi tavoitteiden mukaisia tuloksia ja poiki myös uusia ideoita.

Esiselvityksen loppuraportti hyväksyttiin 2015 vuoden alussa, jonka jälkeen ELY-keskus maksoi hankkeen saaman Leader-tuen yhdistykselle. Sijoittajille palautettiiin lainat korkoineen huhtikuussa 2015.

Niceheartsin tarina

Vantaan Niceheartsin Yhteisöbondi oli joukkovelkakirjalaina Vantaan Nicehearts ry:n toiminnan rahoittamiseksi. Vantaan Nicehearts ry ylläpitää Naisresurssikeskus Pihlajaa Vantaalla ja toimii nykyään myös Espoossa, Porvoossa ja Lappeenrannassa. Yhdistys tukee tyttöjen ja naisten yhteisöllistä omaehtoista toimintaa Vantaalla.

www.nicehearts.com

Vantaan Nicehearts ry:n toiminta on saanut alkunsa tyttötyöstä vuonna 2001, kun tytöille piti saada jotain ihan omaa tekemistä yksinäisyyden, syrjäytymisen ja koulukiusaamisen ehkäisemiseksi. Vantaan Hiekkaharjuun järjestettiin kaikille yli 10-vuotiaille tytöille avoin Tyttöjen ilta, johon pojilta oli pääsy kielletty. Tilaisuus oli menestys. Paikalle tuli 120 tyttöä ja edustettuna oli ainakin 20 eri kulttuuria. Tytöt juttelivat ja tekivät asioita iloisesti yhdessä ja sulassa sovussa. “Kun paikalla ei ole poikia, tytöt uskaltavat olla tyttömäisiä tyttöjä”, kertoo Niceheartsin toiminnanjohtaja Johanna Sjöholm.

Niceheartsin toiminta on vuosien varrella laajentunut. Yhdistys pyörittää monia eri hankkeita, jotka tyttötyön ja naisten omaehtoisen toiminnan tukemisen lisäksi auttavat muun muassa muista kulttuureista maahan muuttaneita naisia opiskelu- tai työelämään. Tähän liittyvä työvoimapoliittinen KasvuKutsu -hanke on ollut toiminnassa nyt yli vuoden.

“Siinä meillä on kerrallaan mukana 15 pitkäaikaistyötöntä maahanmuuttajanaista. He ovat meillä työkokeilussa ja tulevat tänne joka arkipäivä kuudeksi tunniksi. Päivään kuuluu työelämävalmennusta, suomen kielen opiskelua, atk:ta ja työtehtäviä”, selvittää työvalmentaja Mari Mononen.

Yhteisöbondi-lainan käyttötarkoitus oli EU-rahoitteisen Qutomo III -hankkeen kustannusten rahoittaminen sekä yhdistyksen muun varsinaisen toiminnan rahoittaminen varainhankinnan vahvistamista varten.

Qutomo-projektissa on rakennettu yhdessä yhteiskunnan eri tasoilla toimivien tahojen kanssa maahanmuuttajille kotouttamispolku, joka huomioi eri kulttuurit, sukupuolen ja iän.

“Otimme kopin siitä, että kotoutuminen ei toiminut. Tajusimme, että iso osa työvalmennushankkeeseemme hakeneista ihmisistä eivät olleet vielä valmiita osallistumaan siihen. Hakijoilla ei ollut riittävää kielitaitoa, tai he eivät osanneet lukea tai kirjoittaa tarpeeksi hyvin”, toteaa Sjöholm.

Qutomo-projekti järjesti yhteistyöfoorumeja, joissa eri tahot keskustelivat avoimesti kotoutumisen ongelmista. Keskusteluun osallistui yhteiskunnallisten sektorien edustajia, kolmansien maiden kansalaisia, viranomaisia ja oppilaitoksia. Nauhoitimme kaikki käydyt keskustelut ja analysoimme ne. Keskusteluista koottiin kotoutumisopas, jossa on mukana kaikkien osallistuneiden näkemyksiä.

Projekti on saanut hyvän vastaanoton ja se on myös herättänyt huomiota. Qutomolle annettiin vuonna 2014 palkinto innovatiivisesta verkoston luomisesta.

Miten rahoitus kerättiin?

Projektirahoituksella toimivan yhdistyksen on usein rahoitettava hankkeitaan ensin itse, joten rahan tarve on merkittävässä roolissa.

Yhteisöbondi koettiin hyväksi vaihtoehdoksi, koska sen myötä toimintaa rahoittavat sidosryhmät, joille yhdistyksen toiminta on oikeasti tärkeää.

Yhdistys tarjosi merkittäväksi 250 kappaletta 100 euron määräisiä velkakirjoja. Saimme yhteisöbondin täyteen tammikuussa 2015 ja yhdistys otti suunnitelman mukaisesti 24 100 euron lainan sijoittajilta merkintäjärjestyksessä. Mukaan pääsi yhteensä 59 sijoittajaa, joista kahdeksan oli yhteisöjä ja loput yksityishenkilöitä. Sijoitetut summat vaihtelivat sadan ja 5 000 euron välillä. Laina-aika on kolme vuotta ajalla 1.1.2015- 31.12.2017. Sijoittajan korkovaihtoehdot olivat: 3 % tai 2 % tai 1 % tai 0 % p.a. (vuosikorko). Laina maksetaan takaisin varainhankinnan tuotoilla.

Toiminnanjohtaja Johanna Sjöholm oli omien sanojensa mukaan mielettömän iloinen ja onnellinen yhteisörahoituksen toteutuessa. Hän kertoi, että yhteisöbondin tekeminen Ehta Rahan porukan kanssa oli mielenkiintoinen matka. Tärkeimmät tavoitteet toteutuivat eli tunnettuutta syntyi lisää ja toiminnan kasvun rahoitus varmistui.

Sisäisesti prosessin läpikäynti hitsasi Niceheartsin työntekijöitä tiiminä yhteen. Yhdistyksen talousinformaatiota jaettiin koko tiimille ja yhdessä opeteltiin myös erilaisten laskelmien tulkintaa. Varainhankintaa ja talouden seurantaa varten perustettiin omat tiimit.

“Yhteisöbondi on uusi instrumentti ja joillakin sijoittajilla oli se käsitys, että tässä annetaan rahaa eli että kyseessä on lahjoitus. Sitten kun heille selitettiin, että kyseessä on laina, jonka me maksamme korkoineen takaisin, niin ymmärsivät kyllä”, Johanna kertoo.

Johanna sanoi olevansa aidosti yllättynyt siitä, että niinkin moni halusi lähteä tukemaan kansalaisjärjestötoimintaa ja paikallistaloutta. Kaikki sijoittajat eivät suinkaan olleet ennestään tuttuja.

Sijoittajan näkemys:

“Halusin sijoittaa Niceheartsin yhteisöbondiin, koska yhdistys on edelläkävijä arvokkaalla toiminnallaan tyttöjen ja naisten parissa. Yhteisöbondi rahoitusmuotona on uusi ja on hienoa päästä seuraamaan sen toteutumista käytännössä. Ihailen Vantaan Nicehearts ry:n rohkeutta kokeilla tällaista rahoitusmuotoa.” – Maila Hongisto