Maa ilman kasveja on eloton ja köyhä. Kasvuston puute altistaa maaperää eroosiolle. Tällöin tuuli tai vesi saattavat kuljettaa maata pois, jolloin maaperä köyhtyy entisestään. Yhtäläisesti, paikallisten taloudellisten rakenteiden puute voi altistaa tilanteelle, jossa taloudellinen valta ja varallisuus kulkeutuu muualle ja paikallinen talous köyhtyy. Toisin sanoen, lähellä ihmistä olevat taloudelliset rakenteet tukevat taloudellisen vallan tasaisempaa jakautumista ja kestävämpää paikallista taloutta. Talouden rakenteet yhteiskunnassa ovat kuin kasvusto maaperässä. Parhaimmillaaan ne luovat biodiversiteettiä huokuvan tasapainoisen ekosysteemin, jossa jokaisella toimijalla on mahdollisuutensa kukoistaa. Heikoimmillaan ne perustuvat monokulttuuriin, jossa edetään tietynlaisen tehokkuuden ehdoilla, ja samalla kuihdutetaan muut rakenteet jolloin ekosysteemi tulee täysin riippuvaiseksi ulkoisista resursseista. Kestävä globaali talous syntyy kestävistä ja elinvoimaisista paikallisista talouksista. Jotta voimme saavuttaa kestävän talouden, tulee meidän pyrkiä kehittämään paikallisten talouksien rakenteita suuntaan, joka ylläpitää niiden elinvoimaisuutta. Tätä voimme edistää luomalla rakenteita, jotka luovat rikkautta paikallisesti ja siten rikastavat ekosysteemiä, jossa ne toimivat. Rakenteita, jotka ovat lähellä ihmistä. Tällaisia rakenteita voivat olla organisaatiot, jotka tuottavat ylijäämää paikallisesti tai organisaatioita, jotka tarjoavat palveluita paikallisiin tarpeisiin. Ensimmäinen voi yksinkertaisimmillaan toteutua esimerkiksi perustamalla taloudellisia organisaatioita, joiden omistajuus ja hallinnointi on paikallisten ihmisten käsissä. Tällaisten organisaatioiden kautta valta ja vastuu taloudesta sekä kertynyt ylijäämä myös jakautuu paikallisesti. Toinen vaihtoehto on lähestyä organisaation päämäärien kautta. Voittoa tavoittelemattomat toimijat taloudessa ovat lähes poikkeuksetta lähempänä ihmistä, sillä niiden ydintehtävänä on toteuttaa jotakin toimintaa tai palvelua, jota yhteiskunta tarvitsee. Tällainen toimija luo arvoa ja rikkautta yhteisöön toimintansa kautta suoraan, niin pitkään kun se onnistuu toteuttamaan päämääräänsä ja sen tuottama toiminta tai palvelu on todellisesti tarpeellinen yhteisössä.  Paikallisessa omistuksessa olevat organisaatiot ovat globaalissa markkinataloudessa yhä harvinaisempi näky. Talouden piirissä toimivat voittoa tavoittelemattomat organisaatiot ovat hyvin usein kunnallisia tai valtion toimijoita, mutta ne voivat olla myös kolmannen sektorin toimijoita. Esimerkki organisaatiosta, jossa yhdistyy sekä lähellä ihmistä oleva omistajuus että päämäärä voisi olla voittoa tavoittelematon asunto- tai työosuuskunta. Tällainen toimija on siinä toimivien ihmisten omistuksessa ja hallinnassa, ja se tarjoaa tärkeää palvelua jäsenilleen.  Rakentamalla uusia taloudellisia rakenteita olemassa olevien rakenteiden rinnalle, tueksi tai korvikkeeksi luotaisiin myös lisää heterogeenisyyttä talouteen. Biodiversiteetti on tärkeää kaikille ekosysteemeille, jotta ne voivat kukoistaa. Heterogeenisen verkoston kautta talouteen voi syntyä paljon erilaisia toimijoita, paljon yhteistyötä ja ennen kaikkea paljon mahdollisuuksia. Se myös lisää talouden kestävyyttä ja resilienssiä talouden haasteita kohtaan. Viime vuosina pandemia ja sota on tuonut uudella tavalla esiin tämän ominaisuuden tärkeyden. Perinteisestä voittoa tavoittelevasta osakeyhtiömallista poikkeavat taloudelliset organisaatiot myös kasvattavat talouden sosiaalista pääomaa. Jos kanssaihmiset nähdään kumppaneina joiden kanssa voi tehdä molempia hyödyttävää yhteistyötä eikä kilpakumppaneina nollasummapelissä, luodaan ilmapiiriä, joka kerryttää yhteiskunnan sosiaalista pääomaa rikastuttaen ekosysteemiä entisestään. Puutarhurin tavoin lähdetään siis luomaan kestävää yhteiskuntaa rakentamalla paikallisista talouksista kukoistavia ekosysteemejä.  Lähellä ihmistä olevat talouden rakenteet luovat verkostoa, joka suojaa paikallista taloutta, kuten kasvillisuus suojaa maaperää.  Tämä verkosto myös rikastuttaa taloutta, kuten kasvillisuuskin kerää ravinteita ja rikastuttaa maaperää.  Mitä monipuolisempi tämä talouden verkosto on, sitä elinvoimaisemman talouden se luo, kuten biodiversiteetti luo elinvoimaisen ekosysteemin.  Kukoistavat talouden ekosysteemit luovat yhteiskunnan, jossa ihmisten on mahdollista kukoistaa. — Kirjoitus on osa sarjaa, jossa Juuso Määttä ja Kimmo Hokkanen pohtivat systeemisiä ja kulttuurisia ulottuvuuksia, joita talousjärjestelmän muuttuminen kestävämmäksi ja tasavertaisemmaksi vaatisi.