Aloitetaan ajatusleikillä. Avaatte huomenna yhteisen pankkitilin vaikkapa kahdeksan läheisen ystävän, työkaverin tai perheenjäsenen kanssa. Ohjaatte kaikki tulonne tuolle yhteiselle tilille ja kaikilla on pankkikortti tiliin sekä lupa käyttää varoja tarpeittensa mukaan parhaaksi kokemallaan tavalla.
Viivy ajatuksen kanssa tovi. Miten tällainen järjestely muuttaisi suhdettasi rahaan? Entä tähän läheisten ihmisten verkostoon?
Vauraus ei rakennu rahasta, raha on vain instrumentti
Tällainen ajatusleikki saattaa aiheuttaa hieman epämukavan tunteen. Kun tunnetta tarkastelee lähemmin, voi näyttää siltä, että luotamme enemmän rahaan kuin läheisiimme. Miten tällaiseen tilanteeseen on päädytty?
Voidaan ajatella, että turvallisuus on epävarmuuksien hallintaa, keinoja navigoida epävarmassa maailmassa ilman pelkoa. Turva puolestaan on suojaa fyysistä uhkaa vastaan, suojaa säältä ja luonnonolosuhteilta, varmuutta riittävästä säännöllisestä ravinnosta.
Kun laajennetaan suojan ajatusta toimeentuloon, voidaan toimeentuloa pitää toimintakykyisenä pysymisen perusyksikkönä. Se on kuin elämää ylläpitävien edellytysten virta, joka on riittävä pitämään yksilön toimintakykyisenä ja suoriutumaan tehtävistään osana yhteisöä.
Tuo edellytysten virta kehkeytyy yhteisöstä: suurempi toimijoiden määrä lisää vakautta ja ennustettavuutta. Yhteisön jäsenen toimeentulo ei ole kiinni vain yksilön toimintakyvystä, osaamisesta ja resursseista.
Aiemmin toimeentulo on rakentunut perheiden ja perheiden muodostamien liittojen, heimojen, ympärille. Nykyisin toimeentulon turva rakentuu kehittyneissä talouksissa erityisesti kansallisvaltioiden erilaisten veroilla rahoitettavien sosiaaliturvan muotojen ja ennakkoon kustannettavien kaupallisten järjestelmien, kuten erilaisten vakuutusten ja vapaaehtoisten eläkkeiden, varaan.
Jos sairastut tai jäät työttömäksi, tunnetko, että elämäsi on turvattua? Mistä mahdollinen turvallisuuden tunne syntyy? Toisaalta, jos saat nerokkaan idean kehittää yhteisösi hyvinvointia, voitko heittäytyä turvallisin mielin toteuttamaan ideaa?
Suomalainen järjestelmä antanee sairauden osuessa kohdalle kohtuullisen turvallisuuden tunteen, mutta omaehtoiselle toiminnalle yhteisön hyväksi se ei juuri luo tilaa. Millainen talouden maaperä antaisi valmiudet hyvään elämään ja mitä sellainen elämä pitäisi sisällään?
Radikaali luottamus, yhteisyys, solidaarisuus.
Alun ajatusleikillä haluamme haastaa nykyistä ajattelua toimeentulon turvasta. Belgiassa ajatusleikki on toteutettu. Common wallet on käytännön kokeilu “polyamorisesta suhteesta rahaan”: yhteisen pankkitilin sisällön tehtävä on mahdollistaa yhteisön kaikkien osakkaiden hyvää elämää.
Kokeilu alkoi tammikuussa 2018 kun kymmenen brysseliläistä kulttuurialan toimijaa halusi kokeilla, miten rahan luonne muuttuu ryhmän jakaessa tulot ja riskit. He päättivät heittäytyä jaetun talouden virtaan ja opetella uimaan siinä.
Belgialaisessa kokeilussa on käynyt selväksi, että jaettu kukkaro ei ole taloudellisesti tuottava ratkaisu. Se on jotain enemmän: muutos yhteisön suhteissa ja luottamuksessa. Koska jaettu kukkaro ei perustu sääntöihin, edellyttää se radikaalia luottamusta, joka puolestaan on riippuvainen avoimuudesta. Se tuo näkyviin erilaiset taloudelliset tilanteet, ja miten ne vaikuttavat ihmisten välisiin suhteisiin. Taloudelliset suhteet tuovat ihmisiä lähemmäksi toisiaan sen sijaan, että ne eristäisivät heitä pieniin yksittäistalouksien siiloihin.
Jaettu kukkaro on vain yksi esimerkki siitä, miten yhteisö voi aktiivisesti muuttaa suhdettaan rahaan ja miten se osaltaan vaikuttaa ihmisten keskinäisiin suhteisiin. Miten muuten voisimme muuttaa suhdettamme rahaan ja siihen, miten se vaikuttaa vuorovaikutussuhteisiimme? Voisimmeko laajempia yhteiskunnallisia muutoksia, kuten perustulon käyttöönottoa odotellessa, ravistella talouskulttuuriamme radikaalista luottamuksesta ja solidaarisuudesta käsin?
Nykyinen kasvutalous on läheistä sukua tehomaataloudelle, jonka seurauksena maaperä köyhtyy ja ravinteet maaperään on tuotava muualta. Yhteisö voi kuitenkin muodostaa sienirihmaston, joka ylläpitää ravinteikasta maaperää. Yhteisönä voimme luoda uudenlaista maaperää myös talouteen. Siihen tarvitsemme uudenlaista ajattelua ja uusia tarinoita, joiden kasvattamiseen ja punomiseen sinäkin voit osallistua. Sormet multaan!
Lisää Common wallet -kokeilusta: https://www.youtube.com/watch?v=fOixULLlLvM&t=8s
Kirjoitus on osa sarjaa, jossa Kimmo Hokkanen ja Juuso Määttä pohtivat systeemisiä ja kulttuurisia ulottuvuuksia, joita talousjärjestelmän muuttuminen kestävämmäksi ja tasavertaisemmaksi vaatisi.