Invertteri on laite, joka on erittäin keskeinen osa esimerkiksi aurinkosähköjärjestelmissä. Pidetään se mielessä ja pohditaan hetki tiedon omistajuutta.
Talouden murrosta 2000-luvulla ohjaa osalta muutokset tiedon omistajuudessa. Näiden muutosten taustalla ovat suurelta osin Internet, tietotekniikka yleisemmin, sekä näiden teknologioiden aiheuttamat vaikutukset ihmisen käyttämään ja keräämään tietoon.
Monien suurten yhteiskunnallisten ilmiöiden tapaan muutokset tiedon omistajuudessa saavat aikaan moniuloitteisia vaikutuksia. Tämä muutosvirta on luonut ihmiskunnalle mahdollisuuksia, joita ei olisi voitu kuvitellakaan ilman Internetiä ja tietotekniikkaa. Samalla sillä on ollut negatiivisiakin vaikutuksia. Monilta osin uusien mahdollisuuksien ymmärtäminen on vasta aluillaan. Merkittävimmät muutokset talouteen ovat vielä edessä.
Talouden näkökulmasta avoimen tiedon räjähdysmäinen kasvu on keskeinen ilmiö tiedon omistajuuden muutosvirrassa. Tieto on inhimillistä pääomaa, jolla on potentiaalia luoda lisäarvoa. Tiedon avoimuus tekee tuosta mahdollisuudesta laajemmin saavutettavan.
Avoin lähdekoodi on hyvä esimerkki siitä, miten tieto voi luoda lisäarvoa. Tehdyn työn arvoa voi monistaa, kun kerran luotuja ohjelmia voidaan hyödyntää erilaisissa käyttökohteissa. Avoin tieto on koko ihmiskunnan kollektiivista omaisuutta. Kollektiivinen omistajuus syntyy kun lisensseillä suojattua tietoa jaetaan avoimesti Internetissä. Se onkin pohjimmiltaan varsin erilaista kuin erimerkiksi kirjastojen kirjojen kaltainen kunnallinen tai kansallinen julkinen tieto.
Kaikki tieto sisältää potentiaalia luoda vaurautta. Tieteellinen tieto antaa hyvän pohjan kaikelle tekemiselle selittäessään, miten ympäröivä maailma toimii. Jos jatketaan vertausta kirjaston kirjojen muodossa tarjolla olevaan julkiseen tietoon, on Internetin kautta jaetulla avoimella tiedolla aivan eri kokoluokassa oleva potentiaali luoda lisäarvoa. Avoimen tiedon inhimillisen pääoman arvo on käytännössä rajaton, sillä tiedon saatavuuden ongelmat eivät rajoita sitä. Kirjastossa on kirjoja vain tietyn verran ja ne ovat saatavilla vain lähialueen ihmisille. Internetissä jaettu tieto on saatavilla periaatteessa koko ihmiskunnalle. Lisäksi sitä on tarjolla rajattomasti, yksi ihminen käyttämässä tietolähdettä ei ota sitä toiselta pois.
Avoimen tiedon globaalin saatavuuden merkitystä ei voi korostaa liikaa. Kuten julkinen omaisuus toimii usein paikallisten varallisuuserojen tasoittajana, koko ihmiskunnan kollektiivinen omaisuus mahdollistaa varallisuuserojen tasoittamisen globaalilla tasolla. Avoin tieto on pääomaa, joka on koko ihmiskunnan käytettävissä olevaa varallisuutta. Avoimen tiedon käyttäminen ei ole nollasummapeliä, jossa tiedon hyödyntäminen veisi sitä toiselta pois, siksi se tarjoaa todellista potentiaalia globaalien varallisuuserojen tasaamiseen luomalla koko ihmiskunnalle yhteistä omaisuutta. Tietenkin iso osa tiedosta on sellaista, että sen hyödyntäminen vaatii aiempaa tietoa. Saatavilla oleva tieto ei siis vielä todellisuudessa ole kaikkien hyödynnettävissä. Parhaimmillaan avoin tieto on kuitenkin varallisuutta, jota kuka tahansa pystyy hyödyntämään missä päin maailmaa tahansa.
Palataan invertteriin. Mitä jos Internetissä jaetaan avoimesti kaikki tarvittava tieto karkean, mutta toimivan invertterin rakentamiseen? Tätä ensimmäistä mallia voitaisiin käyttää kehitysmaissa, joissa hyödytään suuresti siitä, että invertteri saadaan käyttöön pelkillä materiaalikustannuksilla.
Mitä enemmän laitetta aletaan käyttää, sitä enemmän syntyy parannuksia alkuperäiseen malliin. Ja mitä paremmaksi laite kehitetään, sitä laajemmin sitä otetaan käyttöön. Lopulta tämä avoin invertteri voi olla kilpailukykyinen markkinoiden parhaimpien invertterien kanssa, varsinkin hinnan suhteen. Lopputuloksena voi syntyä tilanne, jossa sekä kehitysmaissa pienemmissä käyttökohteissa että länsimaiden teollisuudessa, käytetään samankaltaisia alan huippua olevia avoimen mallin inverttereitä.
Tällaiset tilanteet antaisivat kehitysmaiden talouksille mahdollisuuden ottaa harppauksia eteenpäin, samalla luoden mahdollisuuksia paikallistalouksille ja pienteollisuudelle ympäri maailmaa.
Edellisen esimerkin tapaan avoimen tiedon käyttäminen voi parhaimmillaan synnyttää positiivisen kierteen, jossa tiedon laatu ja arvo nousee mitä enemmän sitä hyödynnetään. Avoimen tiedon potentiaalin toteutumiseen ei siis tarvita välttämättä muuta kuin se, että sitä lähdetään kerryttämään ja käyttämään yhä enemmän.
Siksi ensimmäinen askel, joka ohjaa meitä tämän talouden muutosvirran suuntaan, on avoimen tiedon potentiaalin ymmärtäminen. Miten voimme tuottaa avointa tietoa? Missä voimme sitä hyödyntää?
Kirjoitus on osa sarjaa, jossa Juuso Määttä ja Kimmo Hokkanen pohtivat systeemisiä ja kulttuurisia ulottuvuuksia, joita talousjärjestelmän muuttuminen kestävämmäksi ja tasavertaisemmaksi vaatisi.