“Eettinen talousjärjestelmä on mahdollista, jos yhteistyötä, kunnioitusta ja anteliaisuutta palkitaan”, vakuuttaa itävaltalainen Christian Felber. Tämän yhteiskunta- ja taloustieteilijän, tanssitaiteilijan ja Wienin yliopiston talouskorkeakoulun lehtorin ajatuksista käynnistyi viisi vuotta sitten eettisen talouden kansanliike, joka perustuu Felberin konseptiin yhteisen hyvinvoinnin taloustieteestä. Yhteishyvän talouden toteuttamiseen on liittynyt jo yli 2000 yritystä sadoilta eri paikkakunnilta Euroopassa. Yhteishyvän talousryhmiä ovat perustaneet myös kolmannen sektorin toimijat sekä yksittäiset kansalaiset.
Christian Felberin yhteishyvän talous raivaa menestyksellisesti tietä talousjärjestelmälle, joka ei perustu voiton maksimointiin ja ahneuteen vaan kohtuullisuuteen ja yhteistyöhön. Yhteishyvän talouden malli on herättänyt kiinnostusta myös Euroopan komissiossa. Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 16.–17. syyskuuta 2015 pitämässään täysistunnossa Brysselissä Felberin yhteishyvän talouden osaksi ”Eurooppa 2020”-talousstrategiaa.
Komitean lausunnossa sanotaan mm: ”ETSK katsoo, että yhteiseen etuun pyrkivää taloutta koskeva malli on tarkoitus sisällyttää EU:n ja jäsenvaltioiden oikeudelliseen kehykseen, niin että voidaan edetä kohti Euroopan yhtenäismarkkinoita sellaisen entistä eettisemmän talouden avulla, joka perustuu eurooppalaisiin arvoihin ja yhteiskuntavastuuta koskevan politiikan saavutuksiin ja lisäksi luo synergiaetuja näiden vahvistamiseksi.”
Komitea toteaa, että Felberin kehittämä yhteiseen etuun pyrkivä talousmalli on kestäväpohjainen ja se edistää sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Yhteishyvän talousmalli tukee eurooppalaisten yhteiskuntien kehitystä erityisesti seuraavilla tavoilla:
- Kasvatetaan työllisyysastetta ja parannetaan olemassa olevien työpaikkojen laatua (arvot “ihmisarvo” ja “sosiaalinen oikeudenmukaisuus”).
- Edistetään sosiaalista innovointia kansalaisyhteiskunnassa, liike-elämässä ja poliittisissa piireissä (arvot “osallistuminen ja demokratia”).
- Leikataan hiilidioksidipäästöjä, edistetään uusiutuvia energialähteitä, parannetaan energiatehokkuutta ja vähennetään energiankulutusta (arvo “ekologinen kestävyys”).
- Vähennetään köyhyyden uhan alla elävän tai sosiaalisesta syrjäytymisestä kärsivän väestön määrää (arvot “yhteisvastuullisuus” ja “sosiaalinen oikeudenmukaisuus”).
Onko Felberin mallista muodostumassa uusi työväline, jolla luodaan yhteistä kestävän talouden perustaa paitsi Euroopassa, myös muualla maailmassa?
Mitä on yhteishyvän talous?
Bertelmannin instituutin tutkimusten mukaan kahdeksan kymmenestä eurooppalaisesta on sitä mieltä, että tarvitsemme uuden, oikeudenmukaisemman taloudellisen järjestyksen. Nykyinen edistää ahneutta, itsekkyyttä ja säälimättömyyttä. ”Jokainen yhteiskunta takertuu myyttiiin, josta se elää. Meidän myyttimme on talouden jatkuva kasvu”, väittää Surreyn yliopiston Ympäristöstrategian laitoksen kestävän kehityksen professori Tim Jackson.
Yhteishyvän talous kuulostaa maailmaa syleilevältä. Se herättää kysymyksen, voiko sellaista toteuttaa nykyisessä, aggressiiviseen kilpailuun perustuvassa talouselämässä. Felberin mukaan ihmiset ja maailma tarvitsevatkin halauksia ja lempeyttä, mutta yhteishyvän talous ei tarkoita ainoastaan sitä. Yhteinen hyvä on kollektiivinen nimi inhimillisille perusarvoille.
Felberin yhteishyvän talous on visio inhimillisestä, kestävästä elämäntyylistä, jossa talouden välinearvoa ihmisten palvelijana, ei itse tarkoituksena, palautetaan. Yritysten ja organisaatioiden toimintatapojen tulisi kuvastaa samoja arvoja kuin ihmiselämässä yleensäkin. Yhteishyvän taloudessa tärkein taloudellinen tavoite ei ole voiton tai yhtiön osakkeen arvon maksimointi vaan yhteishyvän arvon kasvattaminen. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus on henkilöstölle tärkeä osa työn merkityksellisyydestä. Yhä enemmän myös kuluttajat ja käyttäjät heräävät kysymään tuotteen eettistä ja ekologista kestävyyttä.
Felberin yhteishyvän taloudelle on olemassa suuri tilaus.
Kuinka yhteishyvän taloudesta raportoidaan?
Erilaiset yritykset ja yhteisöt (yhteiskunnalliset yritykset, julkinen sektori, voittoa tavoittelemattomat yhteisöt, kolmas sektori, isot ja pienet työyhteisöt eri toimialoilta) voivat ottaa käyttöönsä arviointimenetelmän, jolla mitataan matriisin 17 indikaattorin avulla toimijan panosta yhteiskunnan yleiseen ja yhteiseen hyvään. Menetelmässä tehtäväyhteisö pisteyttää omaa toimintaansa vastaamalla eri osa-alueiden kysymyksiin.
Sen avulla voidaan huomioida konkreettisesti, missä määrin toimija toteuttaa demokraattisen yhteiskunnan keskeisiä arvoja: ihmisarvo, solidaarisuus, kestävyys, oikeudenmukaisuus ja demokratia. Pisteytykselle on annettu raja-arvot, jolloin yhteishyvälaskelma osoittaa ne osa-alueet, joissa on parantamisen varaa. Menetelmä muodostaa perustan toiminnan seurantaan ja kehittämiseen.
Yhteishyvälaskelman lisäksi on tärkeää raportoida asioista myös toimijan näkökulmasta: kuvailla, selittää ja selventää asioita. Oman toiminnan ominaispiirteet voidaan tuoda esiin yhteishyvän raportissa. Raporttia vertaisarvioidaan ja auditoidaan.
Mitä hyötyä yhteishyvälaskelmasta ja raportista on?
Paitsi toiminnan sisäisen kehittämisen välineenä Yhteishyvälaskelman ja raportin avulla voidaan osoittaa toiminnan yhteiskuntavastuullisuutta ja kertoa tehtäväyhteisön sisäisestä laadusta muille. Raportin voi liittää osaksi toiminnan omavalvontasuunnitelmaa ja toimintakertomusta. Sen avulla on mahdollisuus myös avoimesti vakuuttaa rahoittajia toiminnan eettisestä ja ekologisesta kestävyydestä.
Yhteishyvän menetelmä antaa yritykselle monia etuja:
- Edelläkävijän rooli: yhteishyvälaskelman laativat yritykset ovat aktiivisesti toteuttamassa uutta kestävän talouden järjestelmää.
- Merkityksellisyys: yhteishyvän taloudessa toimiminen voi auttaa organisaatiota löytämään uudelleen toimintansa tarkoituksen ja olemassaolonsa oikeutuksen. Organisaatio joutuu kysymään itseltään, mikä on yrityksen tarkoitus ja miten se edistää yhteistä hyvää.
- Organisaation kehittäminen: eettinen 360 asteen näkymä luo tietoisuutta siitä, mitä yritykset tekevät konkreettisesti ja miten ne voivat elää vastuullisesti ja uskollisena arvoilleen jokaisella toiminta-alueella.
- Arviointi ja nykytilan seuranta: yhteishyvän raportti dokumentoi yrityksen eettisen nykytilan. Vertaisarvioinnin tai ulkoisen tarkastuksen myötä yhtiö saa tilanteestaan kriittisen ulkopuolisen arvion.
- Avoimuus suhteessa kaikkiin sidosryhmiin: yhteishyvälaskelma tarjoaa yritykselle oivalluksia ja auttaa hankkimaan esimerkiksi uusia asiakkaita ja työntekijöitä.
- Verkosto- ja synergiaetuja: laatiessaan ja julkaistessaan yhteishyvän raportin yhtiö pääsee mukaan samanmielisten yksityishenkilöiden ja organisaatioiden verkostoon. Yritys voi tehdä yhteistyötä mm. osaamisen jakamisessa ja vertaisrahoituksessa.
Miten teen yhteishyvän raportin?
Yhteishyvän raportti kuvaa sitä, missä määrin yritys elää yhteishyvän matriisissa kuvattujen arvojen mukaisesti. Jokaisella osa-alueella vastataan ohjaaviin kysymyksiin. Prosessissa kuvataan nykytila sellaisena kuin se kyseisenä hetkenä todellisuudessa on. Tulosten perusteella voi toimintaa kehittää ja arvioida edistymistä.
Yhteishyvän käsikirjassa on pikatesti ensimmäiseksi askeleeksi yhteishyvän raportin laatimiseen. Sen avulla organisaatio saa alustavan käsityksen lähtötasosta. Työskentelyn voi aloittaa perehtymällä yhteishyvän matriisiin ja tekemällä pikatestin, jonka jälkeen työskentelyä voi laajentaa ja syventää.
Prosessin voi toteuttaa myös 5-10 organisaation opintoryhmänä. Ryhmän osallistuvat toimijat voivat tehdä vertaisarviointia ja siten valmistautua ulkoiseen auditointiin.
Prosessiin liittyvät kysymykset
Suomessa yhteishyvän talouden jäsenedustaja on Osuuskunta Ehta Raha. Ehta on tehnyt suomenkielisen version yhteishyvän raportoinnin käsikirjasta, joka on kaikkien yhteishyvän taloudesta kiinnostuneiden edelläkävijäyritysten saatavilla. Käsikirjan (pdf) voi tilata lähettämällä sähköpostia osoitteeseen info@ehtaraha.fi.
Autamme mielellämme!
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean mietintö: http://www.eesc.europa.eu/?i=portal.en.events-and-activities-common-good-economy
Kahdeksan kymmenestä eurooppalaisesta on sitä mieltä, että talousjärjestelmä tarvitsee uudistuksen: http://ec.europa.eu/public_opinion/flash/fl_405_sum_en.pdf
Ihmiset eivät halua kasvua hinnalla mllä hyvänsä: http://www.bertelsmann-stiftung.de/de/presse-startpunkt/presse/pressemitteilungen/pressemitteilung/pid/umfrage-buerger-wollen-kein-wachstum-um-jeden-preis/
Building Blocks for Ethical Market Economies in the 21st Century, A background paper on qualitative growth: http://www.bertelsmann-stiftung.de/fileadmin/files/BSt/Presse/imported/downloads/xcms_bst_dms_32017_32018_2.pdf