Rahoitusvoimala vieraili Göteborgissa tutustumassa yhteiskunnallisten yritysten toimintakenttään Ruotsissa.
Rahoitusvoimalan Kaisa Seppänen ja Marjo Mustonen matkustivat maaliskuun alussa Göteborgiin tutustumaan toiseen EaSI-rahoitusta saavaan hankkeeseen ja sen toteuttajaan, yritysneuvontapalvelu Coompanioniin. Vieraanvaraisina isäntinä toimivat ystävällisesti Coompanionin yritysneuvojat Jan Svensson ja Ingrid Westerfors.
Yhteiskunnallinen yrittäjyys Ruotsissa
1990-luvulla Ruotsissa syntyi paljon yhteiskunnallisia yrityksiä, erityisesti osuuskuntia sekä kolmannen sektorin toimijoiden yrityksiä. Uudenlaiset yhteiskunnalliset yritykset, joissa maailman parantaminen yhdistetään selkeästi voittoa tuottavaan liiketoimintaan, tulivat osaksi kenttää vasta myöhemmin.
Samoin kuin Suomessa, yhteiskunnallisilla yrityksillä ei ole Ruotsissa yhteistä määritelmää, tiettyä yritysmuotoa, lainsäädäntöä tai yhteistä kattojärjestöä. Niillä on kuitenkin hyvät mahdollisuudet yritysneuvontaan, rahoitukseen ja yhteiskunnan tukeen.
Suomen sosiaalisia yrityksiä vastaavat sosiaaliset yritykset (arbetsintegrerande sociala företag) saavat merkittävän osan tuloistaan julkisen tahon ostamista työharjoittelu- ja kuntoutuspalveluista. Kunnat tukevat ja tekevät yhteistyötä sosiaalisten yritysten kanssa vaihtelevasti. Myös Euroopan sosiaalirahaston tukea on käytetty paljon näiden yritysten kehitykseen Ruotsissa.
Yritykset ovat alkaneet tehdä keskenään yhä enemmän yhteistyötä saavuttaaksen paremman taloudellisen kestävyyden ja muutamat ovat myös yhdistyneet suuremmiksi yrityksiksi.
Yritysten palveluverkosto
Yhteiskunnallisille yrityksille on Ruotsissa tarjolla monenlaisia palveluita. Matkamme hienoin anti olikin tutustua Ruotsin kehittyneeseen ja kattavaan yhteiskunnallisia yrittäjiä tukevaan palveluverkostoon ja kekseliäisiin yritysideoihin.
Ruotsin palveluverkoston perusta on yhteiskunnan vahva halu tukea kestävän kehityksen periaatteita noudattavaa ja positiivisia sosiaalisia vaikutuksia tuottavaa yhteiskunnallista yrittäjyyttä. Kentän kehittymistä pyritään edesauttamaan monilla valtion ja kunnan tarjoamilla palveluilla. Tärkeimpiä valtion toimijoita ovat yritystoiminnan ja alueiden kehittämisestä vastaava keskus Tillväxtverket, työvoimatoimisto sekä yrittäjyyttä edistävä, Suomen Finnveraa vastaava toimija Almi.
Nämä kaikki huomioivat yhteiskunnallisen yrittäjyyden erityistarpeet ja arvopohjaisen yrittäjyyden tukeminen on yksi niiden tavoitteista. Valtion budjetista on varattu erikseen varoja Tillväxtverketin työhön sosiaalisen talouden ja sosiaalisten innovaatioiden tukemiseksi. Julkisten tahojen yrityspalvelut on koottu kätevästi yhdelle startup-yrittäjille tarkoitetulle verksamt.se-sivustolle. Sieltä löytyvät myös yhtiövirasto Bolagsverketin sekä verohallinnon palvelut.
Yritysneuvontaverkosto Coompanion
Ratkaisevan tärkeitä lisäpalveluita aloittaville yhteiskunnallisille yrityksille tarjoaa koko maan laajuinen yritysneuvontaverkosto Coompanion. Coompanion toimii 25 paikkakunnalla ja se antaa maksutonta yritysneuvontaa aloitteleville osuuskunnille ja yhteiskunnallisille yrityksille. Se perustettiin noin 30 vuotta sitten, kun suuret ruotsalaiset osuuskunnat halusivat tukea osuuskuntaliikettä ja saada uusia osuuskuntia syntymään.
Coompanionin toimintaa rahoittaa tällä hetkellä pääasiassa Tillväxtverket, mutta se saa lisäksi projektitukea EU:lta.
Kaikki edellä mainitut toimijat työskentelevät tehden yhteistyötä. Ne muodostavat verkoston, josta yhteiskunnalliset yrittäjät voivat saada kaiken mahdollisen tuen toimintansa aloittamiseen – myös tarvitsemansa rahoituksen.
Monimuotoista rahoitusta
Yksi rahoitusta tarjoavista tahoista on organisaatio nimeltä Mikrofonden. Sen lainarahastot tarjoavat takauksia ja taloudellista tukea yhteisöllisen ja yhteiskunnallisen talouden yrityksille ja organisaatioille. Mikrofondenin kumppanina, lainojen takaajana ja kanssarahoittajana toimivat Tillväxtverket ja Almi. Rahasto pystyy lainoittamaan arvopohjaisia yrityksiä erittäin edullisella korolla ja joustavalla takaisinmaksuajalla. Mikrofondenin käytäntönä on ottaa 80% riskistä itselleen. Siten yrittäjälle itselleen jää vain 20% riski, mikä rohkaisee yrittämään ja tekee yritystoiminnan aloittamisen mahdolliseksi niille, joilla on hyvä idea, mutta ei tarvittavaa alkupääomaa.
Mikrofonden voi rahoittaa yrityksiä myös ostamalla niiden osakkeita. Koska Mikrofondenilla on takanaan iso valtiollinen yhteistyökumppani, sillä on mahdollisuus toteuttaa laajoja tiedotus- ja markkinointikampanjoita, mikä lisää suuren yleisön tietoisuutta yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä sekä saatavilla olevasta rahoituksesta.
Hyvien resurssien ansiosta Mikrofonden pystyy myös toteuttamaan kattavaa hankeseurantaa, mikä osaltaan auttaa kehittämään yhteiskunnallisen yrittäjyyden kenttää eteenpäin. Göteborgin alueella toimivalla Mikrofonden Västillä on yhteistyösopimus myös Gothenburg Fundin kanssa.
Yhteiskunnallisten yritysten rahoitusmahdollisuuksia Ruotsissa parantaa huomattavasti se, että siellä toimii eettinen pankki Ekobanken.
Göteborg tukee yhteiskunnallista yrittäjyyttä
Vierailimme aluksi YesBox-nimisessä uudessa yrityskeskuksessa Göteborgin vanhalla teollisuusalueella nimeltään Gamlestan. Alue tunnetaan parhaiten Volvosta, sillä siellä ovat sijainneet autovalmistajan ensimmäiset tehtaat. Yrityskeskuksen naapurina on työvoimatoimisto.
Palvelukeskittymän sijainti on tietoinen valinta, sillä kaupunki on halunnut panostaa resursseja nimenomaan sosioekonomisesti heikommin menestyvälle alueelle tukeakseen sen työllisyyttä. Myös Coompanion aikoo siirtää toimistonsa Gamlestaniin jo tänä vuonna.
Göteborgin alue on otollinen osuuskuntamuotoiselle yhteiskunnalliselle yrittämiselle, sillä siellä on vahva ja perinteikäs järjestötoiminnan kenttä ja paljon yleistä yhteisöllistä toimintaa. Tämä kulttuurinen ilmapiiri ja kokemus yhteisötoiminnasta vaikuttaa myös siihen, että kaupungin viranomaiset ymmärtävät sosiaalisia hankkeita ja niiden erityistarpeita.
Göteborgin kaupungin strategiaan on kirjattu tavoite tukea yhteiskunnallista yrittäjyyttä. Suora lainaus kaupungin nettisivuilta:
“The vision we share is that Gothenburg is to be a city where people want to commit to something, and where this energy is harnessed. The innovative power and creativity in the city should contribute to a society that is sustainable in the long term and to a better world.”
Vägen Ut! on osuuskuntamuotoinen yritysketju, joka pyrkii työllistämään vajaakuntoisia ja muita vaikeasti työllistyviä. Osuuskunnan nimi tulee siitä, että se keskittyi alunperin tarjoamaan kuntouttavia harjoittelupaikkoja sekä asuntoja vankilasta vapautuville. Jo 12 osuuskunnan ryppääksi kasvaneeseen Vägen Ut!:iin kuuluu mm. ravintola, hostelli, siivouspalveluja ja käsityöpaja.
Osuuskuntaverkosto antaa liikevaihdostaan pari prosenttia erilliselle myyntiin ja markkinointiin erikoistuneelle osuuskunnalle, joka myy muiden osuuskuntien palvelut alueen yrityksille. Näin Vägen Ut!-yrittäjät voivat keskittyä omaan ydinosaamiseensa. Vägen Ut! on osittain riippuvainen julkisesta rahoituksesta, mutta sen taloudellinen kannattavuus paranee koko ajan.
Lärjeåns Kök & Trädgårdarin suosittu lounasravintola tarjoaa itsekasvatettua lähi- ja luomuruokaa.
Pling Transport on osuuskuntamuotoinen kuljetusyritys, joka käyttää erikoisvalmisteista sähköpyörän ja vetokontin yhdistelmää tavaratoimituksiin kaupunkialueella. Pling on suosittu hyvän palvelunsa ansiosta.
Sen toiminta vähentää liikennettä keskustan tuntumassa ja tekee näin kaupunkiympäristöstä viihtyisämmän.
Mattecentrum on voittoa tavoittelematon organisaatio, joka pyrkii edistämään lasten ja nuorten kiinnostusta matematiikkaan ja tukemaan heidän opiskeluaan. Tavoitteena on tarjota koululaisille onnistumisen kokemuksia matematiikan parissa ja rohkaista nuoria hakeutumaan matemaattisille aloille.
Mattecentrumin opetus on maksutonta ja toimintaa rahoitetaan valtion ja säätiöiden tuella, lahjoituksilla, vapaaehtoistyöllä ja yrityssponsoreilla.
Kirjoittaneet Kaisa Seppänen ja Marjo Mustonen
Lue lisää: