Onko talouskasvu sovelias mittari ihmisten hyvinvoinnille ja menestykselle? Voisiko sille olla vaihtoehto, joka huomioi muutakin kuin talouden lainalaisuudet?
Kiinan ja Intian välistä löytyy pikkuriikkinen Bhutan, 750 000 asukkaan valtio, jossa asiaa lähestytään toisin. Bhutanissa on käytössä onnellisuusindeksi GNH (Gross National Happiness), jolla mitataan ihmisten yleistä hyvinvointia ja onnellisuutta. Bruttokansantuote on Bhutanissa toisella sijalla.
”Ihmisten henkinen hyvinvointi on tärkeämpää kuin materiaalinen vauraus. Tavoitteemme tulee olla kaikkien inhimillisten olentojen onnellisuus,“ perusteli Bhutanin neljäs kuningas Jigme Singye Wangchuck esitellessään GNH-periaatetta vuonna 1972.
Periaatteen käytäntöön saaminen vei aikansa. Bhutan aloitti vuonna 1998 portaittaisen siirtymän suorasta kuningasvallasta perustuslailliseen monarkiaan. Siirtymän ja vuonna 2007 pidettyjen ensimmäisten demokraattisten vaalien valmistelu aktivoi ilmeisesti myös GNH-periaatteen soveltamista hallinnon eri aloilla.
Yhdeksän onnellisuuden osa-aluetta
GNH-periaate rakentuu yhdeksästä osa-alueesta. Näitä ovat henkinen hyvinvointi, elintaso, hyvä hallinto, terveys, koulutus, yhteisöjen elinvoimaisuus, kulttuurinen monimuotoisuus, ajankäyttö ja ekologia.
Onnellisuusindeksiä määritetään haastattelututkimuksella, joka toteutettiin ensimmäisen kerran vuonna 2010 ja toisen kerran 2015.
Bhutanin onnellisuusindeksin pilarit (kuva: Päivi Ahonen)
Onnellisuus ja koulutus
Miten periaate näkyy käytännössä? Päivi Ahonen tutkii väitöskirjaansa varten GNH-periaatteen soveltamista Bhutanin koulutusjärjestelmään. Hänen havaintojensa mukaan bruttokansanonnellisuuden periaate on olennainen osa koulutusta ja näkyy läpi koulupäivän.
Edellisen hallituksen pääministeri Lyonchoen Jigme Y Thinley määritteli, että koulunsa lopettavien nuorten ”tulisi saada toteutettua täysimääräisesti kykynsä ja taitonsa, heidän tulisi olla ekologisesti lukutaitoisia ja sekä kontemplatiivisia että analyyttisia näkemyksiltään maailmasta”. Käytännössä bruttokansanonnellisuuden periaatteiden toteutumista opetuksessa edistetään opetusministeriön vuonna 2011 opettajien GNH-koulutusta varten julkaiseman oppaan avulla.
Ahonen on kahdella reissulla kerännyt materiaalia Bhutanin kouluista pyytämällä oppilaita piirtämään, millaista on hyvä elämä. Piirroksissa lapset vetävät ruksin bensakäyttöisten autojen päälle, istuttavat puita, laittavat roskat roskiksiin ja toivovat koko maailman yhdistävän voimansa ympäristön suojelemiseksi.
Onnellisuusindeksi Suomessa
Voisiko GNH-ajattelua soveltaa Suomeen? Millaisilla kysymyksillä sitä Suomessa määriteltäisiin? Millaisia kuvia koululaiset Suomessa piirtäisivät?
Ehta Raha järjestää vuonna 2017 onnellisuusindeksin teemoista keskusteluryhmän tapaamisia yhdessä Suomen kestävän elämäntavan yhteisöt ry kanssa. Jos aihe kiinnostaa, laita viestiä Marikalle (marika.lohi ät ehtaraha.fi), niin saat tietoa tulevista tapaamisista!
Koululaisia Bhutanissa onnellisuusindeksin peruspilareita kuvaavan taulun edessä. (Kuva: Päivi Ahonen)