Biodynaamisen viljelyn säätiön Kurkirahaston joukkorahoituskampanja on meneillään vielä muutaman päivän ajan, syyskuun 2018 loppuun saakka. Tässä kirjoituksessa avataan kampanjan taustoja ja laajempia syitä siihen, miksi tämänkaltaisia uudenlaisia maanomistusmuotoja tarvitaan.

Pienet tilat ja uudet viljelijät ovat harvinaistumassa

Maanviljelyn kannattavuus on Suomessa heikko, vaikka lähiruokaa arvostetaan. Hinta- ja kustannuspaineiden vuoksi tilojen koko kasvaa, samalla kun niiden määrä vähenee. Maataloudesta saatavilla tuloilla viljelijä elää, mutta usein suuriin investointeihin on otettava lainaa.

Maatalousalalle tulo on helpompaa niille viljelijöille, joilla on mahdollisuus jatkaa sukutilaa. Niille, jotka tulevat perinteen ulkopuolelta ja tuntevat kutsumusta ryhtyä maan hoitajaksi, on pääoman löytäminen viljelysmaan ja tuotantovälineiden ja -rakennusten ostoon huomattavasti vaikeampaa.

Kuitenkin pienet tilakokonaisuudet Suomessa mahdollistavat huolellisen ja monipuolisen maan hoitamisen erityisesti kotieläin- ja puutarhatuotannossa. Pitkän päivän ja lyhyen kasvukauden vuoksi työ keskittyy erittäin intensiiviselle ajanjaksolle. Maastomme on pienipiirteistä ja olosuhteet vaihtelevat, viljelijän on tunnettava tilansa hyvin.

Humuksen rakentaminen on olennaista ilmastonmuutoksen edessä

The Carbon Underground on USA:sta lähtöisin oleva järjestö. Sen mukaan
1. Ilmastonmuutokseen ei ole ratkaisua, joka ei sisältäisi ylimääräisen hiilen poistamista ilmakehästämme.

2. Mikään muu mekanismi ei ole yhtä laaja, mahdollinen ja nopea sitoakseen tarpeeksi suuren määrän hiiltä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi kuin humuksen rakentaminen ja maaperän kunnostaminen.

Ranskalaisen 4 per 1000 -aloitteen laskelmien mukaan neljän promillen lisäys maapallon humukseen eli maaperän hiilivarantoon, sitoisi kaiken ihmisen tuottaman ylijäämähiilidioksidin vuosittain.

Avainkohdat The Carbon Undergroundin määrittelemässä humusta rakentavassa maataloudessa ovat: 1. Mahdollisimman vähäinen maan kääntäminen 2. Maan kasvukunnon parantaminen luonnollisin lannottein: viljelykierrolla, maanpeitekasveilla, kompostoidulla lannalla jne. 3. Monimuotoisuuden tukeminen koko tilakokonaisuudessa, niin maaperässä, eläimissä kuin kasvikunnassa 4. Hyvin järjestetty karjan laidunnus osana tilan ravinnekiertoa.

Tällaista viljelyä ja humuksen rakentamista varten tarvitaan viljelysmaata, lisää toimivia tiloja ja lisää osaavia maanviljelijöitä.

Maan omistamisesta maan hoitamiseen

Kurkirahaston avulla muodostuu ratkaisu, jossa ammattimainen viljelijä saa säätiön omistamaan peltoon käyttö-oikeuden kohtuullista vuokrasummaa vastaan ja Kurkirahaston ehtojen mukaan eli humusta rakentavaan biodynaamiseen viljelyyn. Viljelijä voi keskittyä maan hoitamiseen ja ruoan tuottamiseen koko ammattitaidollaan. Kun viljelijä lähtee eläkkeelle, Kurkirahasto etsii seuraavat maan hoitajat, eikä heidän tarvitse ostaa peltoa itselleen uudelleen suurella summalla pääomaa.

Joukkorahoitus kokoaa ihmiset, joille samat arvot ovat tärkeitä: Yhteinen maa

Uudenlaiset omistajuusratkaisut ja voimien yhdistäminen taloudellisen tilanteen ratkaisemiseksi yhteisten arvojen mukaan antaa yksittäisille ihmisille mahdollisuuksia vaikuttaa. Yhteisössä on voimaa.

Meneillään olevan Kurkirahaston joukkorahoituskampanjan onnistuminen varmistaa, että kampanjan kohteena oleva nimenomainen Kurjen tilan yhteydessä olevan pellon viljely jatkuu ja vuokrataan vain sellaisille viljelijöille, jotka viljelevät maata monimuotoisesti, rakentavat humusta, eivät käytä myrkkyjä ja joiden hoitamat eläimet saavat elää lajinmukaista elämää.

Miksi ryhtyä maanhaltijaksi?

Henri Murto pyörittää monipuolista kaupallista puutarhaa Tampereen lähellä Kangasalalla. Puutarhurina hän kokee olevansa maan hoitaja, joka hoitaa maata moderneilla ekologisilla menetelmillä, joilla maa säilyy elinvoimaisena ja elollisena seuraaville sukupolville ja tuottaa samalla huippulaadukasta ruokaa.

Videolla puutarhuri Henri Murto Rekolan tilalla kertoo omasta kokemuksestaan biodynaamisen tilan puutarhurina. Hän haastaa meidät kuluttajat astumaan ulos ostajan roolistamme maan hoitajan tueksi.

 

Komposti on uskomaton prosessi

Kompostointi on monimutkainen organismien kokonaisuus, joka käy lävitse muodonmuutoksen. Prosessiin tarvitaan miljoonia kompostin asukkaita. Homesieniä, sädesieniä, lahottaja bakteereita, tunkiolieroja, hyppyhäntäisiä, sukkulamatoja jne. Kompostissa vallitsee monimutkainen ravintoketjujen verkko. Bakteereita ja sienirihmastoa syövät kompostin pieneläimet ja näitä taas syövät petomaiset eläimet. Ketjun tekee täydeksi ympyräksi se tosiasia, että on olemassa myös “petosieniä”, jotka lonkeroillaan pyydystelevät monia pieniä alkueläimiä. Eläimet syövät mieluiten sienten esikäsittelemää kompostiainesta, toisaalta pieneliöt kasvavat näin syntyvässä pieneläinten ulostemassassa parhaiten.

Kompostoitaessa hiilen ja typen suhteen olisi oltava noin 25–35:1, jotta hajoamisprosessi etenisi tavoitteellisesti. Niukasti kuivitetussa naudan lannassa hiilen ja typen suhde on noin 20:1 eli typpeä on runsaanpuoleisesti. Oljissa suhde on noin 60–100:1 eli niukasti kuivitetun karjanlannan kompostiin tarvitaan lisäksi hiilipitoista olkea. Karjanlanta vaatii typpipitoisena runsaasti kuivikkeita senkin takia, jotta typpitappiot hajoamisprosessissa pysyisi kohtuullisena.

Oikein toteutettuna kompostoinnin typpihävikki jää vähäisiksi, mutta epäedullisissa oloissa lannan typestä jopa puolet voi haihtua harakoille.

Lähteet

4 per 1000 Initiative, https://www.4p1000.org/ Viitattu 26.9.2018

The Carbon Underground, https://thecarbonunderground.org/ Viitattu 26.9.2018

Kurkirahasto, https://www.4p1000.org/ Viitattu 26.9.2018

Lankinen, Lappalainen, Vartiainen, Lepistö, Tastula,Takkinen (2017), PUUTARHATUOTANTO SUOMESSA 2040. HAMK Visamäki, Biotalouden liiketoiminnan kehittäminen ja Teknologiaosaamisen johtaminen. https://www.hamk.fi/wp-content/uploads/2018/08/2018-02-13_PUUTARHATUOTANTO_SUOMESSA_2040.pdf Viitattu 26.9.2018

Vilkuna,Visa (2017), Näin lisäät peltoon humusta ilman typpitappioita. Maaseudun Tulevaisuus 2.2.2017 https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/suomalainen-maaseutu/n%C3%A4in-lis%C3%A4%C3%A4t-peltoon-humusta-ilman-typpitappioita-1.177465 Viitattu 26.9.2018

Pin It on Pinterest

Share This