Miten osuuskunnan jäsenenä koet Ehta Rahan tehtävän?
Kimmo: Mulla tää palaa aina maanparannukseen, kulttuuriseen maanparannustyöhön. Sitä tarvitaan siihen että meillä olisi valmiuksia istuttaa ja pitää huolta hyvistä iduista, sitten kun löydämme oikeanlaisia siemeniä tai taimia. Mutta ensin tarvitaan terve maaperä. Tehtävä on valtauttaa ihmisiä talouden näkökulmasta tekemään, osallistumaan, tulla yhteen tekemään maanparannustyötä, etsimään siemeniä/taimia, joita siihen kehkeytyvään multavaan maahan voidaan istuttaa.
Marika: Millaisia siemeniä etsit Kimmo?
Kimmo: Etsinköhän niinkään vielä siemeniä vaiko enemmänkin tapoja (ajattelen tässä esim. donitsitaloutta/u-teoriaa) määritellä millaisia niiden siementen pitäisi olla, millaisia rajaehtoja se maaperä muodostaa? Tarvitaan välineitä tunnistaa oikeita siemeniä, kykyä kuunnella mitä aidosti tarvitaan: viekö tämä meitä ihan oikeasti oikeaan suuntaan? Mikä on tämän jalanjälki ja kädenjälki ja mitä vaikutuksia sillä on, vaikkapa donitsitalouden kehyksessä?
Marika: Mistä tunnistaa siemenet? Ehkä mun mielestä ne tunnistaa siitä motiivista toimia taloudessa. Että se motiivi on alusta asti jotain muuta kuin tuottoa liiketoiminnalle. Tunnistan ekokylissä ihan oikeata ajatusmaailman muutosta. Se liittyy maan kunnioitukseen ja suhteeseen maahan ja luontoon, sen työstämistä yksilöllisesti, mutta myöskin yhdessä. Minkä hyväksi tehdään työtä? Voi tehdä maan hyväksi, metsän hyväksi, nuorten hyväksi.
Miten muuten tunnistaa sitä juttua? Ehkä alkuvaiheessa tunnistaa nyt kun ne on sellaisia ituja, niin talous ei tue niitä ollenkaan. Ne joutuvat toimimaan vapaaehtoisvoimalla. Se kysyy niiltä hankkeilta, että haluutko oikeasti viedä niitä eteenpäin. En usko, että liiketoiminnalliseen skaalautuvuuteen. Että se muuttaa asioita. Uskon tietoon ja kokemukseen perustuvaan skaalaukseen. Tee itse ja teemme yhdessä -malliin. Ei oo helppoa.
Miksi vaikkapa Ankkapartio¹ olisi esimerkki toiminnasta jota tarvitaan?
Kimmo: Se on hyvä esimerkki siementen tunnistamisesta. Ankkapartio on siemen, sen tunnistaa ekosysteemien palautuspalveluksi, pilotti, joka on ihmisille helposti ymmärrettävissä ja tunnistettavissa ja siihen on helppo muodostaa tunneside. Semmoinen “protosiemen” eli kysymys, onko tämä siemen, ja onko tämä hyvä siemen, ja jos on, voisiko se toimia esimerkkinä siitä, millaisia siemenet voisivat olla? Voiko se ohjata ajattelemaan laajemmin omaa ihmisluontoa, ja ankkaluontoa, luonnon monimuotoisuutta tai luontoa jäljittellevää (biomimeettistä) ratkaisua ihmiseläinten aiheuttamaan ekosysteemin epätasapainoon.
Toinen näkökulma on, että siemenen tunnistaa siitä että luoko se, ja onko sen takana energiaa joka saa ihmiset innostumaan, saa ihmiset kokemaan toivoa. Se fiilis, että katse kirkastuu, hei tämä on ihan mahtava juttu. Hyvä siemen saa ihmisissä aikaan vahvan positiivisen reaktion, halun ryhtyä toimintaan. Omat riskinsä toki myös siinä, että ihmisillä on tapana innostua myös haitallisista asioista.
Ankkapartion tehtävänä on syödä ensisijaisesti espanjansiruetanan munia, koska munia on helpompi syödä isoja määriä, mutta myös espanjansiruetanoita. Viiden ankan ryhmä viedään paikan päälle, sinne missä on espanjansiruetanoita. Ne on opetettu syömään niitä. Osa ankkalajeista syö niitä luonnostaan ja osa voidaan opetettaa syömään — ja ankkayksilöt opettavat toisilleen että tämä on hyvä, syö tämä. Niillä on liikuteltava, ankkojen hyvää elämää varten tehty koti, jossa on vesipisteet ja muut niille tarvittavat asiat.
Minkälaisia ajatuksia Marika se sussa herättää?
Marika: Semmosia, että se on kokeiltava asia. Mitä se käytännössä tarkoittaa, stressaantuuko ne ankat siitä jos niitä kuskataan ympäriinsä. Kokeiltavan arvoinen juttu, jos se auttaa siruetanoiden kanssa, jotka ei kuulu tänne meidän ympäristöön. Se sais mennä niiden ankkojen resursseilla. Mistä me tiedetään, että ankkojen resurssit otetaan huomioon? Siinä täytyy olla niiden eläinten hoitajilla paljon tietoa ankoista. Myöskin mietin sitä ankkapartiota semmoisena, jonka joku yhteisö voisi omaksua, ottaa ankat kesäksi. Mulle se ei ole henkilökohtaisesti kysymys, syödäänkö ankka vai ei, sen jälkeen kun ankka on elänyt hyvän ankanelämän. Olis hauska tietää, mikä on hyvä ankanelämä.
Kyllähän koiratkin toki tottuu matkustamaan autossa. Australiassa semmoinen ankka, joka tykkää matkustaa meren rannalle ja surffailla.
Jos Ankkapartio on tärkeä siemen niin miten voidaan auttaa Ankkapartiota?
Kimmo: Oon auttanut määrittelemään, mikä olisi järkevin tapa koota resursseja, ja auttanut pienkeräyksen alkuun pistämiseksi, sen alkuun saattamisessa ja viestinnän suunnittelemisessa ja rakentamisessa, struktuurissa. Me voidaan toimia yhteisönä, joka luo tilaa tälle ankkapartion siemenelle kasvaa ja tavoittaa ajatuksena useampia ihmisiä. Miksei myös auttaa kehittämään ajatusta ja haastamaan ajatusta, varmistamaan, että se on oikeasti siemen, jota kannattaa kylvää enemmänkin. Esimerkiksi kysymys, millaista on hyvä ankan elämä, on tärkeää ajatuksen haastamista ja kehittämistä. Varmistetaan, että se on terve siemen, eikä vaan joku ihmiseläimen itsekkäistä pyrkimyksistä juontava juttu — vaikka sekin varmasti on tässäkin läsnä.
Miten muuten voimme auttaa? Onko sulla Marika ajatuksia?
Marika: Miten tulevaisuudessa voi haastaa yhteisöjä mukaan tai voiko siihen muodostua yhteisöjä mukaan? Pitää olla oikeaa halua olla niiden ankkojen kanssa. Tiedonvälitystä, että se idea pääsisi leviämään. Tietotaitoa eteenpäin. Ekaksi täytyy tosiaan tarkistaa, onko se hyvä siemen. Täytyy kokeilla juttuja. Kannattaa ottaa hitaasti.
Miten kans tota u-labia, jos se pystyy voimistamaan näitä toimijoita. Jos nekin porukat haluais tulla mukaan tekemään sitä prosessia. U-labissa on hyviä työkaluja vahvistamaan sitä hanketta.
Tule jatkamaan keskustelua. Mitä sinä ajattelet asiasta? Miten sinä osuuskunnan jäsenenä koet Ehtan tehtävän? Miten koet sen talouteen osallisena ihmiseläimenä? Onko sinulla esimerkkejä siemenistä?
Voit osallistua keskusteluun jatkamalla tätä Kimmon ja Marikan keskustelua ja/tai liittymällä mukaan keskusteluun Telegram-ryhmässä. Ja osuuskunnan kokouksessa 21.6. klo 17- voidaan jatkaa zoomissa.
Tule jatkamaan keskustelua. Mitä sinä ajattelet asiasta? Miten sinä osuuskunnan jäsenenä koet Ehtan tehtävän? Miten koet sen talouteen osallisena ihmiseläimenä? Onko sinulla esimerkkejä siemenistä?
Voit osallistua keskusteluun jatkamalla tätä Kimmon ja Marikan keskustelua täällä ja/tai liittymällä mukaan keskusteluun Telegram-ryhmässä.
Osuuskunnan kokouksessa 21.6. klo 17- jatkamme zoomissa siitä, mihin siihen mennessä olemme päässeet.
Ankkapartio on ekosysteemien palautuspalvelu, jonka tarkoituksena on pilotoida espanjansiruetonoiden torjumista ankkojen avulla.
Lisää tietoa Ankkapartiosta ja pienkeräyksestä täältä.
Voit myös seurata Ankkapartiota Twitterissä, Facebookissa ja Instagramissa.
Ankkapartion pienkeräyksestä (RA/2021/683) vastaavat Valtteri Aaltonen, Kimmo Hokkanen ja Disa Kamula.