Tässä artikkelissa kerrotaan joukkorahoituksen erilaisista muodoista. Jokainen hanke on erilainen. On hyvä suunnitella etukäteen millaisissa muodoissa rahoitusta haetaan, sillä muoto on vaikuttaa käytettävissä olevan rahan luonteeseen.

Vastikkeellinen joukkorahoitus (yksityishenkilöt, yhdistykset, yritykset)

Vastikkeellinen joukkorahoitus tarkoittaa sitä, että rahoittaja saa rahansa vastineeksi tuotteen tai vastikkeen. Vastikkeen valmistamiskulut, arvonlisävero ja muut kulut kuten joukkorahoitusalustan kustannukset, on otettava huomioon hinnassa. Vastike voi ennakkomyytävä varsinainen tuote, tai se voi  olla esim. rahoittajan nimi rakennuksen seinään, postikortti hankkeen tekijältä tai lippu ensi-iltagaalaan.

Suomessa Mesenaatti on keskittynyt vastikkeisiin pohjautuvaan joukkorahoitukseen: https://mesenaatti.me/. Myös Ehta Rahan kautta voi toteuttaa vastikkeellisia joukkorahoituskampanjoita.

Tukiostot (yhdistykset, yritykset)

Tuotetta myydään samaan tai korkeampaan hintaan kuin sen vähittäismyyntihinta. Tukioston tehnyt henkilö ei saa itselleen mitään, vaan ostettu tuote tai tietty summa lahjoitetaan osittain hyväntekeväisyyteen ja osittain käytetään investointihankkeen hyväksi. Ostajalle on selkeästi kerrottava, mihin tukiostoon käytetty raha menee. Tuotteen valmistuskustannukset, arvonlisävero ja muut kulut on otettava huomioon hinnassa.

Lahjoitukset (yhdistykset, säätiöt)

Täysverinen lahjarahan vastaanottaminen eli rahan kerääminen ilman vastiketta on mahdollista yhdistyksille ja säätiöille vain silloin, kun niillä on voimassa oleva rahankeräyslupa. Rahankeräyslupahakemukseen on liitettävä yksityiskohtainen keräys- ja käyttösuunnitelma. https://fi.wikipedia.org/wiki/Rahanker%C3%A4ys

Sijoitukset

Sijoittaja on todennäköisesti kiinnostuneempi hankkeen menestymisestä kuin lahjoittaja tai tuotteen ostaja, sillä sijoituksen tuotto riippuu hankkeen onnistumisesta. Suhde sijoittajiin kestää usein pidempään kuin tuotteiden myyntiin tai hyväntekeväisyyteen perustuva suhde.  Sijoittaminen sisältää kuitenkin aina riskin siitä, että rahat menetetään. 

Joukkovelkakirjalaina (yhdistykset, yritykset)

Laina, jossa kokonaissumma hajautetaan suurelle joukolle ihmisiä ja maksetaan heille takaisin sovitulla korolla (vaikka nollakorolla, jos lainan antaja niin haluaa) ja sovitun ajan kuluessa. Joukkovelkakirjalainaan sisältyy aina riski sijoitettujen rahojen menettämisestä. Kun yksittäisen sijoittajan lainaama summa on pieni, kenenkään riski ei kasva liian suureksi.

Jos joukkovelkakirjalaina halutaan toteuttaa yhteisöllisemmin, ns. yhteisöbondina, perustetaan hankkeelle seurantaryhmä, joka seuraa hankkeen etenemistä ja raportoi koko rahoittajien joukolle. Hankkeesta viestitään avoimesti ja aktiivisesti. Yhteisöbondi on hyvä valinta, jos rahoitettavan hankkeen tarkoituksena on investoida tai kehittää liiketoimintaa ja juurruttaa hanke samalla paremmin yhteisöönsä.

Lainan takaisinmaksuun tarvitaan tulorahoitusta: myyntiä tai muuta varainhankintaa. Hankkeen on siis tuotettava tuloja luotettavasti. Yhteisöbondeja on myös käytetty hankeavustusten omarahoitusosuuden keräämisen apuna. Tapauksissa, joissa avustus maksetaan kokonaan vasta hankkeen toteutumisen jälkeen, on lainalla on kyetty maksamaan hankkeen kustannukset ja saattamaan hanke loppuun asti. Yhteisöbondilaina tällöin on maksettu hankkeen päättyessä avustusrahalla pois.

Yhteisöbondilainassa hankkeen vaikuttavuuden esitteleminen on tärkeää, jotta juuri ne ihmiset, jotka kokevat hankkeen merkitykselliseksi, löytävät mahdollisuuden sijoittaa rahansa läpinäkymättömien rahastojen sijasta konkreettiseen ja paikalliseen toimintaan.

Esimerkki yhdistyksen joukkorahoituksesta yhteisöbondin avulla: http://www.ehtaraha.fi/project/gaija/

Osakeanti (osakeyhtiöt ja osuuskunnat)

Osakkeita myymällä yritys kerää pääomaa sijoittajilta, jotka uskovat yrityksen toiminnan kehittyvän pitkällä tähtäimellä. Osakkeisiin sijoittamalla pääsee yrityksen omistajaksi ja saa päätösvaltaa yhtiökokouksissa. Osakkeisiin sijoitettu pääoma on riskirahaa ja sijoitus yrityksen tuottamaan arvoon. Pääomaa ei saa takaisin, ellei myy osakkeitaan eteenpäin. Jos yritys menee konkurssiin, pääoma menetetään. Osakkeiden osinkotuotto riippuu yrityksen liikevoitosta ja toisaalta yrityksen määrittelemistä osingonjakoon liittyvistä säännöistä.

Esimerkiksi yhteiskunnallinen yritys voi säännöissään määritellä, että liikevoitosta tietty osa menee yrityksen toiminnan kehittämiseen ja vasta sitten maksetaan osinkoa osakkeenomistajille. Rahoitusmalli voidaan myös suunnitella niin, että osakkeenomistaja saa omistamistaan paikallisista yrityksistä osinkotuoton sijaan palveluita tai alennuksia palveluista. Näin osakkeiden omistaminen tukee paikallisten palveluiden säilymistä.

Esimerkki osakeyhtiön joukkorahoittamisesta sekä osakeannin että yhteisöbondin avulla: http://www.ehtaraha.fi/kampanjat/samsara/

Pin It on Pinterest

Share This