NESsTillä on kokemusta yhteiskunnallisten yritysten rahoittamisesta jo 20 vuoden ajalta. NESsTin toimintamallissa yritys saa valmennusta 5-10 vuoden ajan ja pääsee suoraan yhteyteen sijoittajien kanssa. Yhteisenä tavoitteena on yhteiskunnallisten vaikutusten skaalaaminen.
Onko talouskasvu sovelias mittari ihmisten hyvinvoinnille ja menestykselle? Voisiko onnellisuusindeksi olla sille vaihtoehto?
Vaikuttavuussijoittamista kuvailtiin Sitran seminaarissa Korjaamolla 9.12.2015 win-win-win -keissinä. Parhaassa tapauksessa julkinen sektori säästää, yhteiskunta muuttuu paremmaksi ja sijoittaja saa tuottoa. Huonoimmassa tapauksessa sijoittaja menettää rahansa ja yhteiskunta ei juuri muutu paremmaksi. Toisaalta julkiselle sektorille ei tule kuluja.
Vaikuttavuusinvestoimisella voidaan tarkoittaa kaikkea sijoitustoimintaa, jolla tähdätään yhteiskunnalliseen (tai ekologiseen) hyvään. Usein kuitenkin tarkoitetaan sijoittamista, jolla on jokin mitattava tavoite, esimerkiksi lasten huostaanottojen vähentyminen. Vaikuttavuussijoittaminen ei ole sidottu rahoitusinstrumentteihin, vaan voi olla vaikkapa laina- tai osakemuotoista.
“Eettinen talousjärjestelmä on mahdollista, jos yhteistyötä, kunnioitusta ja anteliaisuutta palkitaan”, vakuuttaa itävaltalainen Christian Felber. Tämän yhteiskunta- ja taloustieteilijän, tanssitaiteilijan ja Wienin yliopiston talouskorkeakoulun lehtorin ajatuksista käynnistyi viisi vuotta sitten eettisen talouden kansanliike, joka perustuu Felberin konseptiin yhteisen hyvinvoinnin taloustieteestä. Yhteishyvän talouden toteuttamiseen on liittynyt jo yli 2000 yritystä sadoilta eri paikkakunnilta Euroopassa. Yhteishyvän talousryhmiä ovat perustaneet myös kolmannen sektorin toimijat sekä yksittäiset kansalaiset.